Koulujen laaja itsenäisyys, opettajille annettu vastuu ja kokonaisuudessaan onnistunut koulutusjärjestelmä. OECD:n Pisa-tutkimuksen pääkoordinaattori Andreas Schleicher näkee Suomen menestykseen kansainvälisessä oppimisvertailussa useita syitä.
- Hyvin menestyneilläkin mailla on alueita, joissa on vielä petrattavaa, Schleicher sanoi.
Vieläkin parempiin tuloksiin voitaisiin päästä esimerkiksi kohentamalla oppilaiden motivaatiota.
Schleicher puhui maanantaina Helsingissä seminaarissa, jossa selvitettiin taustoja suomalaisten koululaisten hienoon tulokseen kansainvälisessä oppimisvertailussa.
Suomi piti joulukuussa julkistetussa vertailussa paikkansa lukutaidon ykkösenä ja ohitti matematiikassa sekä luonnontieteessä muut länsimaat. Vertailussa mukana olevien 40 maan joukossa vain Hongkong ohitti Suomen matematiikassa.
Suomen tulos on herättänyt reilusti kansainvälistä kiinnostusta, joten Opetushallituksen kolmipäiväinen seminaari houkutteli lähes 300 osallistujaa eri puolilta maailmaa.
Schleicherin mukaan oppimisvertailussa hyvin menestyneiden maiden koulutusjärjestelmissä on useita yhdistäviä seikkoja. Vertailussa kärkeen hyppäsivät esimerkiksi sellaiset maat, joissa koululaisia ei erotella varhain toisistaan erilaisiin opetusryhmiin, vaan kaikki porskuttavat eteenpäin lähes samassa tahdissa. Tämä vähentää esimerkiksi kotitaustan vaikutusta oppimistuloksiin.
Menestyksen taustalla vaikuttaa myös muun muassa oppilaille annettu tuki, esimerkiksi mahdollisuus päästä tarvittaessa vaikka koulupsykologin juttusille.
Suomessakin eroja
Pisa-tutkimusta Suomessa johtanut professori Jouni Välijärvi sanoi, että menestyksestä huolimatta myös Suomen koulutusjärjestelmällä on edessään haasteita. Tuore oppimisvertailu paljasti eroja Suomenkin koulujen välillä, vaikka kansainvälisessä vertailussa erot olivat pieniä.
- Jos maan sisällä katsoo huonoimmin menestynyttä kymmentä prosenttia ja parhaiten menestynyttä kymmentä prosenttia niin voi nähdä, että siinä on selkeitä eroja, Välijärvi sanoi seminaarissa.
Suomen menestyksen yksi avaintekijä on kuitenkin se, että kotitaustalla on vain vähän vaikutusta oppilaan koulumenestykseen. Välijärvi kertoi, että monissa maissa, varsinkin Saksassa kotitausta vaikuttaa erittäin paljon.
Välijärvi nosti puheenvuorossaan esiin myös Japanin, joka pärjäsi tuoreessa vertailussa melko huonosti. Välijärven mukaan Japanissa on tapahtunut jotain "dramaattista". Heikoimmin menestyneiden koululaisten tulokset jäivät matematiikassa nyt selvästi huonommiksi kuin edellisessä oppimisvertailussa vuonna 2000.
Opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen korosti puheenvuorossaan, että Suomi on päässyt hyviin oppimistuloksiin vuosia kestäneen ja pitkäjänteisen toiminnan avulla. Tulevaisuuden haasteiksi hän listasi muun muassa sen, että jokainen oppilas suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon ja sen, että opettajan ammatista luotaisiin entistä houkuttelevampi.