OECD patistaa Suomea parantamaan mielenterveyspalveluiden tasapuolista saatavuutta. Järjestön mielestä Suomessa on suuria alueellisia eroja, ja niitä pitää kaventaa. Mielenterveyshoidon tarpeen ja saatavuuden välillä on kuilu, johon pitää kiinnittää huomiota.
OECD on pohjimmiltaan talousjärjestö, jonka tehtäviin kuuluu myös yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääminen. OECD kehottaakin pureutumaan mielenterveyden häiriöiden aiheuttamiin suuriin epäsuoriin kustannuksiin.
Raportin mukaan OECD-maiden työkyvyttömyyseläkkeistä kolmasosa johtuu mielenterveyden häiriöistä. Suomessa osuus on vielä suurempi. Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ja saamiseen. Kakkosena tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Vaikuttavilla palveluilla voidaan vähentää mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa taakkaa ihmisille ja yhteiskunnalle.
OECD:n kanssa on helppo olla yhtä mieltä. Mielenterveyspalvelut eivät ole samanlaisia, saati hyviä, Suomen eri puolilla.
Maantiede ei selitä kaikkia eroja palvelujen saatavuudessa. Töissä käyvä voi saada avun työterveyshuollosta, kun työtön tai opiskelija joutuu jonottamaan sitä.
Vaikka OECD kehuu Suomea psykiatrisista avohoitopalveluista, on totuus usein jotakin muuta kuin kehujen väärti. Perusterveydenhuollossa mielenterveyshoidon ammattilaisen pakeille voi Oulussakin joutua odottamaan jopa viikkoja.
Syrjäisissä kunnissa ei ole riittävästi edes terveyskeskuslääkäreitä, saati psykiatreja. Kun sellainen keskussairaalasta joskus käy, ei muutamassa minuutissa tehdä juuri muuta kuin sanotaan käsipäivää.
Pääkirjoitus