Kajaani Kainuun ja Pohjois-Karjalan maaseudun uhat ja mahdollisuudet nousevat tapetille jo ensi syksynä, kun OECD esittelee esitietoja uudesta maakohtaisesta maaseutupolitiikan tutkimuksesta jäsenmailleen. Suomi on yksi järjestön jäsenmaista, joissa OECD tutkii maaseutupolitiikan menestymistä.
Tutkimus valmistuu lopulliseen muotoon ensi vuonna. OECD:n maatutkinnoista vastaava Nicola Crosta Italiasta sanoo, että se tulee tarjoamaan eväitä maaseutupolitiikan keskusteluun paitsi Suomessa myös laajemmin maailmalla.
"Suomi on mielenkiintoinen maa, sillä täällä sekä uhat että mahdollisuudet ovat äärimmäiset", Crosta perustelee.
Kainuu ja Pohjois-Karjala valikoituivat kenttäkäynnin kohteiksi samoista syistä.
"Kiinnostus maaseutupolitiikkaan on noussut selvästi viime vuosien aikana. Maaseudun tilanne muuttuu lisäksi koko ajan. Monet OECD-maat eivät ole valmistautuneet näihin muutoksiin", Crosta väittää.
Jo toinen tutkimus
Suomessa
OECD on tekemässä Suomessa jo toista maaseutupoliittista maatutkintaa. Ensimmäinen valmistui vuonna 1994 eli vuosi ennen Suomen liittymistä Euroopan yhteisöön. "Tutkinta oli hyvä pohja meidän työllemme, vaikka paljon on muuttunut niistä vuosista. Muuttuneet olosuhteet olivat yksi syy, miksi Suomi tarjoutui ehdolle uuden tutkinnan tekoon", Nicola Crosta perustelee.
Suomen maatutkintaa johtaa José Antonio Ardavin Meksikosta. Hän pitää kenttävierailua tärkeänä jo sen puolesta, että tutkintaa varten valmisteltu tilasto- ja taustamateriaali muuttuu eläväksi vasta paikan päällä. Harva asutus, muuttoliike syrjäseuduilta keskuksiin ja väen vähyys näkyvät lukuina paperilla, mutta kenttävierailulla keskitytään erityisesti niihin mahdollisuuksiin ja hyödyntämättömiin voimavaroihin. joita maaseutu tarjoaa.
"Vaikka perehdymme alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin, tutkimus on aina maakohtainen ja tarkoitettu lähtökohdaksi kansalliseen keskusteluun. Emme arvioi ja anna neuvoja miten kainuulaisten pitää hallintokokeilunsa tai muut asiansa hoitaa", Nicola Crosta tarkentaa.
Navetat jäävät marginaaliin
Suomen lisäksi maaseutupolitiikan strategiat ovat OECD:n syynissä muun muassa Alankomaissa, Espanjassa sekä Skotlannissa ja Kiinassa.
"Maatutkinta kestää noin vuoden, paitsi kumppanimaassamme Kiinassa, johon menee kyllä kaksi vuotta", Nicola Crosta hymyilee.
Kainuusta OECD:n asiantuntijat saivat tuhdin tietopaketin hallintokokeilusta, kylien toiminnasta sekä ikäihmisiin liittyvistä kehityshankkeista.
Sotkamossa viiden asiantuntijan lähetystö perehtyi Talvivaaran nikkelikaivoshankkeeseen sekä teknologiakeskus Snowpolikseen Vuokatissa.
Maatilavierailua ei ohjelmaa nkuulunut. "Maaseutupolitiikka on perinteisesti ollut maatalouspolitiikkaa. Meidän tavoitteemme on hakea laajempaa näkemystä", OECD:n maaseutupolitiikoista vastaava Nicola Crosta perustelee.
Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki on maaseutututkinnan työryhmässä kotimainen asiantuntija.
Katajamäki toivoo, että OECD:n tutkimus tulee virkistämään suomalaista maaseutukeskustelua.
"Ainakin se tuo uskottavuutta keskusteluun", Katajamäki luottaa.