Viime viikkojen uutiset lomautuksista ja irtisanomisista ovat jo siinä määrin arkipäiväistyneet, että tiedot useita satoja työntekijöitä koskettavissa yt-neuvotteluista eivät enää valtakuntaa juuri kohahduta. Maanantaina yllettiin kuitenkin lukemiin, jotka viime aikojen huonojen uutisten joukossakin havahduttavat: metsäjätti Stora Enso kertoi jopa yli 5 000 työntekijää koskevien yt-neuvottelujen aloituksesta.
Stora Enson ilmoitus ei sinänsä ollut yllätys sen jälkeen kun vastaavista neuvotteluista ehtivät ennen sitä ilmoittaa jo UPM, M-Real ja Metsä Botnia. Suuriin lomautuslukemiin päästään myös äkkiä, kun kyseessä on suhdanneherkällä alalla toimiva suuryritys. Kun kysyntä on heikko sekä mainostamisessa, pakkausalalla että rakentamisessa, ei yhtiö voi pyörittää tuotantoaan tavanomaisilla kierroksilla.
Syvenevää taantumaa kohti mentäessä Stora Enson uutisesta voi yrittää vääntää esiin jopa myönteisen näkökulman. Se on siinä, että ainakin tässä vaiheessa kyseessä ovat lomautukset, eivät irtisanomiset. Myöskään tehtaiden tai tuotantolinjojen sulkemisista ei kerrottu. Tästä huolimatta maanantain uutiset luovat uutta huolta yrityksen väkeen, jolle yt-neuvottelut ja väen vähennykset ovat ehtineet jo tulla tuskallisen tutuiksi. Eivätkä uutiset jättilomautuksista ole omiaan luomaan koko kansakuntaankaan sitä luottamusta tulevaan, jota nyt eniten tarvittaisiin.
Jos mittarina pitää töiden loppumista kokonaan, maanantain huonoimmat uutiset kuultiin Stora Enson sijasta Metso-konsernista, jonka yksiköistä saattaa pahimmillaan vähentyä 1 400 työpaikkaa. Nyt on vain syytä toivoa, että yhtiön yt-neuvotteluissa päästään tulokseen, jossa lukema jäisi olennaisesti alemmaksi.
Konepajakonsernin johdon kannattaa pitää mielessä se, että tämänhetkinen talouden sokkivaihe ei ole pysyvä olotila. Tulevaa suhdannekäännettä ajatellen ammattitaitoista väkeä ei kannata päästää karkaamaan.
Maanantain synkkien uutisten jälkeen kuultiin myös yksi myönteinen Suomen taloutta koskeva arvio. EU:n tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous supistuu kyllä tänä vuonna 1,2 prosenttia, mutta ensi vuonna voidaan päästä jo samansuuruiseen kasvulukemaan. Kyseessä on tietysti vain yksi ennuste muiden joukossa, ja se voi myös osua harhaan -- se voi olla liian toiveikas mutta myös liian synkkä. Joka tapauksessa yritysten ja kansalaisten kannattaa muistaa, että hurjaakin laskua seuraa jossain vaiheessa nousu. Niin on aina käynyt.
paakirjoitus@kaleva.fi