Ei tänäkään vuonna uutta autoa eikä etelänmatkaa, harmittelee Risto Halonen perheen sähkönkulutusta laskiessaan. "Heti kun vaimo menee töihin, pitää investoida lämmitysjärjestelmään."
Halosten paritalonpuolikkaassa Oulun Höyhtyällä on vesikiertopatterit, joiden vesi lämpenee sähköllä. Yöllä Haloset maksavat sähköstään vähemmän kuin päivällä, mutta koska heillä ei ole isoa vesivaraajaa, yösähköstä ei ole paljon hyötyä. Viime vuonna päiväsähköä kului noin 21 700 kilowattituntia ja yösähköä 10 000 kilowattituntia.
Kova kulutus on kauhistuttanut Risto ja Elina Halosta siitä asti, kun he ostivat vuonna 1957 rakennetun asunnon nelisen vuotta sitten. Elina on ollut kotona hoitovapaalla nelivuotiaan Laurin ja kaksivuotiaan Juhon kanssa, joten kallista lämpöremonttia on pitänyt lykätä. "Ehkä olisi kannattanut tehdä ensin se eikä remontoida sisätiloja", Haloset sanovat.
Vanhaan puutaloon ihastuvat ihmiset kuitenkin harvoin ajattelevat järkevästi. Halosetkin kävivät katsomassa samalla alueella samankokoista talonpuolikasta, joka oli juuri liitetty kaukolämpöön. "Piha näytti niin myllätyltä ja rumalta, ettei osto innostanut", Elina Halonen nauraa.
Nyt kun pakkaset ovat nostaneet koko Suomen sähkönkulutuksen huippulukemiin, Halosia pelottaa, kuinka hurja tasauslasku heille on seuraavaksi tulossa. Tämän vuoden alussa Oulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin hinnat nousivat viitisen prosenttia, ja jo se tietää Halosille vajaan sadan euron lisälaskua viimevuotisella kulutuksella. Kaikkiaan noin 125 neliön lämmitykseen ja käyttösähköön menisi nykyisillä hinnoilla noin 2 000 euroa vuodessa, tuhat markkaa kuukaudessa.
Lasku tuskin jää siihen, sillä Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela on arvioinut, että hintoja voidaan joutua keväämmällä nostamaan vielä 10-20 prosenttia.
Oulun Sähkönmyynnin myyntipäällikkö Seppo Tuomi kuitenkin muistuttaa, että lopputalvesta voi vielä tulla leuto ja luminen, mikä parantaisi tilannetta. Vuodenvaihteen hintojen korotukset johtuvat kuivasta kesästä ja syksystä, jotka nostivat sähköntuotannon kuluja.
Lämmityksestä ei tingitä
Pasi Kemppainen ja Özlem Özer-Kemppainen ostivat valmiiksi remontoidun puutalon Välivainiolta reilut kuusi vuotta sitten. Vuonna 1964 rakennetussa talossa oli öljylämmitys, jota oli uudistettu ja eristeitä lisätty. Pasi Kemppainen on ollut tyytyväinen öljynkulutukseen: tuhannen litran säiliö on täytetty pari kolme kertaa vuodessa ja 131,5-neliöisen talon lämmityskustannukset ovat jääneet noin 700 euroon vuodessa.
Kemppaiset ovat joutuneet tekemään jonkin verran investointeja lämmitysjärjestelmään. He ovat asennuttaneet kattilaan sähkövastuksen siltä varalta, että öljy pääsee loppumaan. Hormin sisään on pantu teräsvaippa, koska tiilet alkoivat rapautua. Vajaa vuosi sitten järjestelmään lisättiin ohjausautomatiikka, joka säätää sisälämmön ulkolämpötilan mukaan.
Pasi Kemppainen on seurannut öljyn hinnan vaihteluita ja merkinnyt ne ylös. Vuonna 1999 öljy oli edullista, 1,40 markkaa litralta. Edellisenä vuonna hinta oli käynyt 1,75 markassa. Vuonna 2000 hinta kohosi 2,35 markkaan, ja nyt litra maksaa reilut 41 senttiä, hieman alle 2,50 markkaa.
Kemppaiset tietävät, että Venezuelan lakko ja Irakin sodan uhka voivat nostaa öljyn hintaa, mutta he eivät usko sen nousevan sellaisiin lukemiin, ettei heillä olisi varaa lämmittää taloaan. Turkista kotoisin oleva Özlem on viluinen ja käy kääntämässä lämmitystä suuremmalle, jos Pasi yrittää pienentää sitä. "Kun muutimme tähän taloon, Pasi lupasi, ettei minun tarvitse palella!" Özlem sanoo.
Säiliössä olevan öljyn määrä on itse arvioitava. Pasista tuntuu, että elokuussa täytettyyn säiliöön alkaisi mahtua taas tuhat litraa, ja öljyä voisi tilata varalta mahdollisimman pian, kun hinta on vielä kohtuullinen.
Kemppaiset pystyvät säästämään hiukan öljyä lämmittämällä varaavaa takkaa. Puutkin kuitenkin maksavat noin 50 euroa "heittokuutiolta". Autolla ajamista he ovat valmiita vähentämään, jos bensiinin hinta kovasti nousee. Sähkönkulutukseen he alkoivat kiinnittää huomiota, kun lasku pomppasi yhtäkkiä suureksi kolmisen vuotta sitten.
"Pasi sai silloin päähänsä lämmittää autotallia", Özlem paljastaa. Lämmitys lopetettiin ja vanha pakastin vaihdettiin uuteen. Sähkönkulutus väheni yli 2 000 kilowattitunnilla vuodessa, mutta vähitellen lukemat ovat taas kasvaneet. Osa kasvusta on tullut saunaan lisätystä sähköllä toimivasta lattialämmityksestä. Keittiössä, takkahuoneessa, kodinhoito- ja pesutiloissa laattalattian alla on vesikiertoinen lämmitys.
Viime vuonna sähköä kului kolmihenkisessä perheessä 7 963 kilowattituntia. Nykyisillä hinnoilla se maksaa noin 540 euroa vuodessa, noin 25 euroa enemmän kuin viime vuonna.
Kemppaiset eivät käytä sähköä syövää pyykinkuivausrumpua, ja saunan he lämmittävät vain 60 asteeseen. Se ei tosin johdu ensisijaisesti säästösyistä, vaan Pasista, Özlemistä ja Deniz-tyttärestä sähkösaunan löylyt tuntuvat korkeammassa lämpötilassa liian kuumilta ja kuivilta.
Kun kaikki muut kulut tuntuvat tänä vuonna kohoavan, asuntolainan maksuissa voi säästää tarkistuttamalla lainansa korkomarginaalia ja tarvittaessa kilpailuttamalla pankkeja. Kemppaisten korko putosi pelkällä puhelinsoitolla. Toinen omaa vaivannäköä vaativa asia on kodin vakuutusten järjesteleminen.
"Vaihdoimme äskettäin vakuutusyhtiötä, kun entinen huononsi ehtoja", Pasi kertoo.
Ylimääräistä ei jää
Lamapuheet ovat taas voimistuneet, ja asiantuntijat pelkäävät taloudellisen kehityksen taantuvan edelleen, jos kuluttajat nyt säikähtävät ja vähentävät kulutustaan. Sekä Kemppaiset että Haloset vakuuttavat kuluttavansa niin kuin ennenkin: kaikki menee mitä tuleekin, koska ylimääräistä ei jää säästettäväksi.
Haloset ovat jo selvitelleet, miten Elinan palkasta tulevat lisätulot kannattaisi käyttää lämmityskulujen pienentämiseksi. Sähkölämmityksestä he todennäköisesti luopuvat. Tuttu lvi-insinööri oli jo ehdotellut räjäytystä, kun Risto oli kysellyt, mitä lämmitykselle kannattaisi tehdä.
Seppo Tuomikin pitää Halosten lämmitysjärjestelmää huonona ja suosittelee perheelle kaukolämpöön liittymistä, vaikka sähkönmyyjä onkin. Kilowattitunteja kertyy turhan paljon neliöihin nähden, ja yö- ja päiväsähkön suhde on nurinkurinen. Nyrkkisääntö on, että lämmitykseen saisi kulua sähköä normaalivuonna 160-170 kilowattituntia lämmitettävää neliötä kohti. Tuomi korostaa, että toimivaa lämmitysjärjestelmää ei kannata lähteä vaihtamaan säästöjen toivossa.
Kaukolämpöön siirryttäessä alkuinvestoinnit ovat kovat, Halosten tapauksessa noin 6 700 euroa, 40 000 markkaa. Öljylämmitysjärjestelmään pitäisi kuitenkin sijoittaa suunnilleen saman verran, ja energiana kaukolämpö on halvinta. Se on sitä edullisempaa, mitä isompi talo on kyseessä, kertoo teknisen neuvonnan päällikkö Hannu Yrjänäinen Oulun Energiasta.