Silta Hailuotoon tulisi ajan mittaan lauttaliikennettä edullisemmaksi, mutta se muuttaisi pienen kunnan elämänmenoa olennaisesti. Mitään nopeita päätöksiä ei ole kuitenkaan tulossa.
Idea sillan rakentamista mantereelta Hailuotoon nousee tämän tästä esille. Kiivasta väittelyä aiheesta käytiin etenkin 1980-luvun puolivälissä. Perustelut sillan rakentamiselle tai rakentamatta jättämiselle eivät ole vuosien mittaan juuri muuttuneet.
Siltaa on puollettu etenkin yhteyksien nopeutumisella ja varmentumisella mutta myös Hailuodon elinkeinojen ja matkailukäytön virkistymisellä sekä lauttaliikenteen kustannuksilla.
Torjuvat kannat ovat perustuneet ennen kaikkea oletuksiin sillan kielteisistä ympäristövaikutuksista. Syynä vastustukseen on ollut sekin, että hailuotolaisen elämän perusluonne voisi sillan vuoksi häiriintyä.
Hailuodon kunnan päättäjien selvä enemmistö on näyttänyt sillalle vihreää valoa jo pitkään, ja ainakin takavuosien mielipidemittauksen mukaan myös asukkaiden enemmistö. Silti sillalla on edelleen paljon vastustajia -- sekä saarella että mantereella.
Tällä kertaa Hailuodon silta on noussut keskusteluun lähinnä kustannussyistä. Tiehallinnon tuoreen laskelman mukaan kiinteä yhteys tulisi 30 vuoden aikana noin 13 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin lauttaliikenne. Laskelma on arvio, jossa monen osatekijän kustannukset voivat vuosien mittaan muuttua -- ylös- tai alaspäin. Säästösummakaan ei noin pitkällä jaksolla olisi järisyttävä. Itse lopputulosta, sillan edullisuutta pitkällä jaksolla ei kuitenkaan ole syytä epäillä, vaan se kannattaa ottaa tulevassa punninnassa huomioon.
Merkittävä selvitettävä seikka on se, miten kiinteä yhteys vaikuttaisi alueen luontoon. Koko merialue Hailuodon ja mantereen välissä on matalaa vettä. Jos tulevan sillan kumpaankin päähän tehdään pitkä pengerosuus, sillä saattaa olla vaikutuksia veden virtauksiin alueella ja myös veden laatuun. Asia on tehtävässä Yva-selvityksessä aivan keskeinen -- siitäkin huolimatta, että parissa sadassa vuodessa Hailuodon ja mantereen väli voi umpeutua maankohoamisen takia joka tapauksessa.
Myös maisemaa kiinteä yhteys muuttaisi väistämättä. Kannattaa tosin muistaa, että monet maailman ja Suomen sillat ovat kuuluisia kauneudestaan. Ajatus hökötysmäisen rautasillan tuonnista käytettynä Hollannissa Hailuotoon haudattiin onneksi jo parikymmentä vuotta sitten.
Paitsi luontoa silta todennäköisesti muuttaisi Hailuodon luonnetta. Kuinka paljon, sitä on vaikea tietää ja siihen on hankala ottaa kantaa ennen Yva-selvityksen valmistumista. Saaressa on pelätty muun muassa autoliikenteen kasvua ja erilaisia häiriöitä. Voi olettaa, että ainakin juuri valmistuttuaan silta vetäisi saareen runsaasti uutta moottoriliikennettä. Ajan mittaan virta todennäköisesti tasaantuisi.
Se haluaako Hailuoto lisää asukkaita ja mökkiläisiä vai ei, on kunnan itsensä käsissä. Myös herkän luonnon, kuten jäkäläkankaiden kulumista, kunta ja viranomaiset voivat rajoittaa omilla päätöksillään kuten tähän astikin.
Silta on erittäin iso asia Hailuodossa. Koko Oulun seudulle ja Oululle silta ei ole elintärkeä. Pohjanmaan radan perusparannus, Oulun lentoaseman kehittäminen ja nelostien kohentaminen ajavat kirkkaasti Hailuodon sillan edelle.
Siksi kaupungin laimeaa suhtautumista siltahankkeeseen voi ymmärtää.
Muutenkin asiassa voi olla suhteellisin rauhallisin mielin. Yva-selvitys on vasta käynnistymässä, ja sen teko kestää parisen vuotta. Vasta sen jälkeen on aika ottaa vakavasti kantaa siltaan.