Moskova Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saapuu Venäjälle kolmen päivän vierailulle maanantaina. Venäläiset odottavat Obamaa toiveikkaina mutta epäilevinä. Maiden väliset suhteet ovat jo monen vuoden ajan jatkuvasti huonontuneet. Huono kehitys kulminoitui viime vuoden elokuun Georgian sotaan, joka käytännössä jäädytti Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet.
Toisaalta molempien maiden johdossa ovat nyt uudet presidentit, jotka voivat luoda uuden alun suhteille. Moskovan tapaamiselta odotetaan konkreettista tulosta: päätöstä maiden ydinasearsenaalien pienentämisestä.
Sekä Obama että Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ottivat esille kylmän sodan ennakkolausunnoissaan tapaamisesta. Medvedev sanoi videoblogissaan Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden ajautuneen viime vuosien aikana lähes "kylmään sotaan". Venäjän presidentin mukaan Obama kuitenkin osoittaa halukkuutta muuttaa tilannetta ja parantaa suhteita.
Obama ilmoitti AP-uutistoimistolle antamassaan haastattelussa, että Venäjän entinen presidentti ja nykyinen pääministeri Vladimir Putin elää vielä osittain kylmän sodan aikaisissa käsityksissä.
Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden parantamisen tiellä on syviä erimielisyyksiä. Venäjä ei halua Naton laajentumista erityisesti Ukrainaan ja Georgiaan eikä Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmän osien sijoittamista Eurooppaan. Venäjä vastustaa myös Yhdysvaltain vaikutusvallan kasvamista Keski-Aasiassa ja IVY-maissa, jotka se katsoo omaksi etupiirikseen. Yhdysvallat puolestaan haluaa Venäjän pyrkivän voimakkaammin vaikeuttamaan Iranin ja Pohjois-Korean ydinaseohjelmia liittymällä Yhdysvaltojen ajamiin pakotteisiin.
Kohtalaisen yksimielisiä maat näyttäisivät olevan Afganistanin tilanteesta. Venäjä pyrkii auttamaan Yhdysvaltoja esimerkiksi Yhdysvaltain joukkojen huollon järjestämisessä Afganistaniin Venäjän kautta, koska tilanteen kärjistymisellä siellä on suorat vaikutukset Venäjälle ääri-islamin, terrorismin ja huumekaupan leviämisen kautta.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat valmistelleet presidenttien tapaamista varten ydinaseiden vähentämissopimusta. Sopimus on jatkoa vuonna 1991 solmitulle Start 1 -sopimukselle, jonka voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopulla. Vuonna 2002 presidentit Bush ja Putin sopivat pitävänsä strategisten ydinkärkien määrän 1 700-2 200 kappaleessa vuoteen 2012 saakka. Nyt on tarkoitus päästä tämän rajan alle ja rajoittaa myös ydinaseiden kuljetusvälineitä.
Keskeisenä kiistakysymyksenä sopimuksen tiellä on Venäjän haluttomuus uusiin ydinaserajoituksiin, jos Yhdysvallat jatkaa ohjuspuolustusjärjestelmänsä kehittämistä erityisesti Euroopassa. Neuvottelujen lopputuloksena saattaakin olla Yhdysvaltain kannan muuttuminen tässä asiassa.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit suuntaavat Moskovasta heti Italiaan maailman johtavien teollisuusmaiden G8-kokoukseen.