Presidentti Barack Obama tulee keskiviikkona olleeksi virassaan täyden vuoden. Hänen presidenttiyteensä yhdistetyt jopa yltiöpäiset odotukset ovat karisseet tuossa ajassa.
Mustan presidentin valinta Yhdysvaltain johtoon oli historiallinen sisäpoliittinen tapahtuma. Muu maailma kytki Obamaan suuria toiveita etenkin siksi, että se sai hänen edeltäjästään George W. Bushista tarpeekseen. Obama ei olisi voinut saada huonompia eväitä. Hän aloitti juuri silloin kun Yhdysvallat oli vajonnut syvään talouslamaan. Obaman oppivuoden saldo näyttäisikin varmasti toiselta ilman sitä.
Nyt 48-vuotiaan Obaman avaustahdit näyttivät lupaavilta. Hän ilmoitti nopeasti sulkevansa Guantánamon vankileirin ja vetävänsä Yhdysvaltain joukot Irakista tietyssä aikataulussa. Vankileiripäätös on osoittautunut kuitenkin helpommin sanotuksi kuin tehdyksi.
Irakista vetäytyminen on vielä kesken, ja Irak on ylipäätään jäänyt kiihtyvän Afganistanin sodan varjoon. Yhdysvallat on sitonut Afganistaniin joukkojaan rajusti lisää ja pyytää muita maita, esimerkiksi Suomea, seuraamaan esimerkkiä. Siinä missä Irak oli Bushin sota, Afganistanista on tullut Obaman sota.
Obaman ensimmäisen vuoden ristiriitaisin tapahtuma oli Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen hänelle. Heti perään historiallinen läpimurto Kööpenhaminan ilmastokokouksessa jäi saavuttamatta. Melkoinen osavastuu epäonnistumisesta kuuluu Obamalle.
Tummia pilviä kertyy myös sisäpolitiikassa. Obama voi menettää ison terveydenhoitouudistuksen kannalta eläintärkeän superenemmistön senaatin täytevaaleissa. Ensi syksyn välivaaleissa demokraatteja uhkaa niinikään tappio.