Presidentti Barack Obama tekee oikein ryhtyessään karsimaan reippaalla kädellä liittovaltion menoja. Kunpa Washington vielä ymmärtäisi investoida tulevaisuuteenkin.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama aikoo poistaa liittovaltion huikean budjettialijäämän noin vuosikymmenessä. Obama kertoi maanantaina, että tavoitteena on leikata valtion menoja 1?100 miljardia dollaria 2020-luvun alkuun mennessä.
Tulevalle budjettivuodelle menosupistukset ovat vielä varsin maltillisia. 3?800 miljardin dollarin menoista nipistetään 2,5 prosenttia.
Kuitenkin melkein kaikkeen on tarkoitus koskea. Esimerkiksi puolustusbudjetista Obama tavoittelee noin 80 miljardin säästöjä viidessä vuodessa, ja öljy-, bensiini- ja hiiliteollisuudelle osoitettuja verohelpotuksia poistetaan melkein 50 miljardin dollarin edestä.
Kummatkin ovat poliittisesti vaikeita. Sotateolliset piirit ovat vaikutusvaltaisia, ja amerikkalaisiin uppoavat edelleen poliittiset palopuheet turvallisuudesta, terrorisminvastaisuudesta sekä isänmaallisuudesta, joita varten tarvitaan vahva puolustuskyky. Polttoaineverotus on poliittisena kysymyksenä vähintäänkin yhtä herkkä asia kuin puolustusmäärärahat. Ensinnäkin Yhdysvallat on maailman autoistunein kansakunta. Keskituloisen talouteen kuuluu helposti kaksi tai useampia autoja.
Toiseksi yksityisautoiluun liitetään henkilökohtainen vapaus, joka kaikuu taajaan johtavien poliitikkojen puheissa. Bensiinin verottaminen jos mikä on Yhdysvalloissa arvoperusteinen ratkaisu.
Jotakin Yhdysvaltojen on kuitenkin pakko tehdä. Vaikka sen talous on edelleen maailman vahvin, mitä tahansa sekään ei kestä. G20 -maiden joukossa on ainoastaan kaksi maata, joissa budjettialijäämä kasvaa edelleen tänä vuonna, ja USA on niistä toinen.
Viime vuonna joka kymmenes valtion käyttämä dollari oli lainarahaa. Ja vaikka Obama saisi tuen suunnitelmilleen kongressilta, jonka budjettikäsittelytapa lienee lajissaan kimurantein maailmassa, Yhdysvaltain liittovaltion budjetti olisi edelleen 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta alijäämäinen vuonna 2015.
Euromaaksi USA:ta ei hyväksyttäisi pitkään aikaan, mikäli talous- ja rahaliiton kriteereistä pidettäisiin tiukasti kiinni.
Kuinka ollakaan, presidentin budjettipuheet saivat saman tien rajua kritiikkiä Washingtonissa. Kovan linjan republikaanit katsoivat, etteivät säästöt alkuunkaan riitä.
Lisäksi Obamaa kritisoitiin aikeista sijoittaa rutkasti rahaa tietoliikenne- ja liikenneinfrastruktuuriin, vaikka molempien modernisoinnilla on huutava kiire.
Yhdysvaltojen on arvioitu menettävän johtavan talousmahdin asemansa Kiinalle vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Niin varmasti käy, ellei Obama saa tahtoaan läpi. Tiukka budjettikuri voi vielä mennä läpi republikaaneiltakin, mutta veronmaksajien rahojen sijoittaminen tietoverkkoihin ei millään.
Jos Washingtonissa ei ymmärretä Obaman ajatusta tulevaisuuteen investoimisesta eli infrastruktuurin parantamisesta, Yhdysvaltojen ohi kirii pian muitakin maita.