Presidentti Barack Obaman ensivisiitti Moskovaan onnistui, koska odotukset olivat vaatimattomat. Suurvalloilta tuppaa kuitenkin unohtumaan, ettei maailma enää pyöri vain niiden ympärillä.
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja hänen venäläisen virkaveljensä Dmitri Medvedevin sekä pääministeri Vladimir Putinin tapaamisissa Kremlissä oli outo sivumaku.
Vaikka Yhdysvaltoja tavataan edelleen kutsua suurvallaksi, talouskriisi on heikentänyt sitä merkittävästi. Obama peri vararikon partaalla hoippuvan valtiontalouden, finanssikuplan puhkeamisen halvaannuttaman kansantalouden ja sotiin johtaneen ulkopolitiikan George W. Bushilta. Yhdistelmä on jopa USA:n kokoiselle mahtivaltiolle vaativa hallittava.
Vastaavasti lama on hillinnyt myös Venäjän röyhistelyä. Öljyn hinnan tavoiteltua 150 dollarin tasoa tynnyriltä rahaa virtasi maahan tavalla, joka sai aikaan vaikutelman suurvaltastatuksen uudesta tulemisesta.
Öljyn hinnan romahdettua globaalin talouskriisin mukana oli kuin olisi maski riisuttu Venäjän kasvoilta. Maa paljastui edelleen elinkeinorakenteeltaan kehitysmaata muistuttavaksi. Sen vauraus perustuu liiaksi energiaan. Väestö supistuu, keskimääräinen eliniänodote miehillä on laskenut 60 vuoden tuntumaan ja hallinto on yhä pahasti korruptoitunut.
Neuvostoliiton kommunistinen nomenklatuura on vaihtunut talouden oligarkkeihin. Periaatteessa aika vähän on muuttunut tältä osin. Puolue-eliitin on korvannut harvalukuinen talouseliitti. Obaman visiitissä oli paljon samaa tunnelmaa kuin vanhan mestarin vierailussa toisen vanhan mestarin luo vuosien tauon jälkeen.
Turha Obaman reissu Venäjälle ei suinkaan ollut. Presidentit allekirjoittivat eräänlaisen aiesopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat ja Venäjä molemmat vähentävät ydinaseidensa määrän alle 1700:aan seitsemän vuoden kuluessa. Joulukuussa umpeutuva, vuonna 1991 solmittu Start I -sopimus korvataan uudella sopimuksella. Saavutus ei ole huono.
Bushin presidenttikaudella maiden väliset suhteet kärsivät pahasti. Välejä kiristi viimeksi Venäjän raju voimankäyttö Georgiassa, eikä Venäjä puolestaan ole katsellut hyvällä hankkeita Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmän kohentamiseksi. Ensitapaamiselta ei odotettu kovinkaan paljon.
Kansainvälisissä tiedotusvälineissä raportoidun mukaan Obaman sekä Medvedevin ja Putinin väliset keskustelut olivat hyvin "vakavia ja suoria". Erityisesti Putinin kielenkäyttö on toisinaan jopa vulgääriä. Mikäli hän on esiintynyt tavoilleen uskollisena, "suorat keskustelut" ovat olleet hyvinkin ei-diplomaattisia.
Julkisuudessa osapuolet sen sijaan esiintyivät jopa korostetun sovinnollisesti. Venäläiset jopa kiittivät amerikkalaisia näiden toiminnasta Afganistanissa. Kun tietää, miten herkkä paikka Afganistan Moskovassa on, se oli paljon sanottu.
Toivottavasti Moskovassa pohjustettu Venäjän ja Yhdysvaltojen kahdenvälisten suhteiden uusi alku todellakin johtaa uusiin avauksiin. Kieltämättä herrat painivat edelleen kylmän sodan ajalta tuttujen asioiden ja terminologian kanssa.
Kovin vähälle jäi keskustelu globaalin ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja maiden roolista sen taltuttamisessa. Samalla pitää muistaa, ettei maailma ole enää kaksinapainen. Erityisesti Kiina on noussut uudeksi maailmanvallaksi. Puhuttiinpa Moskovan ja Washingtonin kesken mitä tahansa, niiden päätöksillä ei ole lainkaan samaa merkitystä kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.