Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lupasi perjantaina jatkaa sitä politiikkaa, josta Norjan Nobel-komitea antoi hänelle rauhanpalkinnon. Obama tulkitsi palkinnon merkitsevän kehotusta ryhtyä toimeen ydinaseettoman maailman, ilmastonmuutoksen torjumisen ja konfliktien ratkaisun puolesta.
"En pidä tätä tunnustuksena omista saavutuksistani", Obama sanoi puheessaan illalla. Yllättynyt Obama lisäsi, ettei tunne ansaitsevansa kuulua häntä edeltäneiden rauhanpalkinnon voittajien joukkoon, joista monia hän pitää esikuvinaan.
Nobel-komitea kiitti Obamaa poikkeuksellisista ponnistuksista kansainvälisen diplomatian ja yhteistyön edistämiseksi. Erikseen komitea kiitti Obamaa työstä ydinaseettoman maailman puolesta ja panoksesta ilmastotalkoisiin.
"Obama on luonut presidenttinä uuden ilmapiirin kansainväliseen politiikkaan. Monenkeskinen diplomatia on jälleen keskeistä - Obama on luonut toivoa paremmasta huomisesta", komitea totesi palkintoperustelussaan.
Nobel-komitean puheenjohtaja Thorbjörn Jagland korosti, että Obama on palkittu tähänastisista ansioistaan eikä tulevista teoistaan.
"Toivomme, että tämä voi hieman vahvistaa sitä mitä hän tekee", Jagland sanoi.
Nobel-valinta herätti ristiriitaisia tunteita ympäri maailman. Nobel-palkitut valtiomiehet Nelson Mandela ja Mihail Gorbatshov kiittelivät valintaa yhdessä johtavien poliitikkojen kanssa, mutta moni ei ymmärtänyt palkinnon menoa Valkoiseen taloon.
"Hän ei ansaitse palkintoa. - Irakin ja Afganistanin ongelmia ei ole ratkaistu vielä. "Muutoksen" mies ei ole muuttanut vielä mitään", sanoi irakilaistyömies Issam al-Khazraji katugallupissa Bagdadissa.
Palkinnon saivat hyvät aikomukset
Obaman valinta yli 200 saajaehdokkaan joukosta löi tarkkailijat ällikällä. Myös Valkoinen talo hämmästyi, koska Nobel-komitea ei varoittanut saajaa tapojensa mukaan ennakkoon: nukkuvaa presidenttiä ei haluttu herättää.
Yhdysvaltojen politiikkaan perehtynyt akatemiatutkija Mika Aaltola oli yllättynyt siitä, että palkinnon sai istuva presidentti. Edellisen kerran näin kävi 1919, kun palkinnon sai YK:n edeltäjän Kansainliiton perustamiseen osallistunut presidentti Woodrow Wilson.
Aaltola uskoo, että Nobel-palkitsijat halusivat tukea puheiden tasolla esitettyjä hyviä aikomuksia ja uusia avauksia.
"Yhdysvaltain presidentin suuri symboliarvo ja asema lännen kiistattomana johtajana antaa näille puheille erityistä painoarvoa. Tässä on nyt selvästi sanat tekoja tärkeämpiä. Sanat itsessään on koettu palkitsemisen arvoisiksi."
Aaltola kiinnitti huomiota siihen, että Obama on luopunut presidentti Bushin aikaisesta kovasta, terrorismin vastaisen sodan retoriikasta ja korostanut kulttuurien vuoropuhelua muun muassa kanssakäymisessä muslimimaailman kanssa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen arvioi, että palkinto tuli Obaman maailmanpolitiikkaan tuomasta ilmapiirin muutoksesta. Konkreettiset tulokset uupuvat vielä:
"Rauhanpalkinto on yleensä annettu merkittävistä teoista pidemmän ajan mittaan, kuten viime vuonna presidentti Martti Ahtisaarelle."