Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitteli erittäin kunnianhimoisen asialistan, jonka läpi ajaminen ei ole helppoa. Puhe oli liberaali ohjelmajulistus.
Liittovaltion tilaa käsittelevästä Yhdysvaltain presidentin puheesta on tullut vuosittainen rituaali. Siitä voi ylevän retoriikan lomasta lukea, mitä presidentti aikoo tehdä kunakin vuonna. Koska Barack Obama valittiin juuri uudelleen, puheesta saattoi nyt lukea enemmän eli sen, mitä hän yrittää tehdä jäljellä olevana nelivuotiskautena.
Uudelleenvalinnasta lähtien on käynyt selväksi, että Obama aikoo olla toisella kaudellaan paljon rohkeampi ja ottaa enemmän poliittisia riskejä kuin ykköskaudella. Tämä puhe vahvisti, että Obama yrittää tehdä Yhdysvaltain mittakaavassa suuria muutoksia.
On eri asia, mitä Obama ehtii tehdä ja etenkin saada läpi kongressin, jonka toisessa kamarissa kivikovaa oppositiopolitiikkaa ajavat republikaanit ovat enemmistönä ainakin kaksi vuotta.
Kansainvälisesti merkittävintä puheessa oli, että jos kongressi ei hyväksy Obaman esittämiä toimia ilmastonmuutosta vastaan, hän aikoo käyttää presidentille kuuluvia valtaoikeuksia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tämä voi merkitä hyvää paikallaan polkeville kansainvälisille ilmastoneuvotteluille, joissa Yhdysvallat on ollut suurimpia jarrumiehiä.
EU:n kannalta tärkeintä oli jo odoteltu ilmoitus, että Yhdysvallat aloittaa unionin kanssa neuvottelut transatlanttisen kauppa- ja investointisopimuksesta. Sillä onkin jo kiire, koska neuvottelut vastaavanlaisesta, Tyynenmeren aluetta koskevasta sopimuksesta ovat paljon pidemmällä.
Kuten yleensäkin, kansainvälinen politiikka jäi puheessa vähiin. Obama ilmoitti, että Yhdysvallat kotiuttaa vuoden aikana Afganistanista 34 000 taistelujoukkojen sotilasta ja loputkin vuoden 2014 loppuun mennessä.
Obaman hallinnon iskulauseeksi onkin tullut, että sodan vuosikymmen on päättymässä. Tämä koskee myös terrorismin vastaista sotaa. Obaman mukaan 11. syyskuuta 2001 hyökännyt al-Qaida on enää varjo entisestään. Uhkia on yhä olemassa, mutta Obaman mukaan ”meidän ei tarvitse lähettää kymmeniätuhansia poikiamme ja tyttäriämme ulkomaille tai miehittämään muita maita”. Se oli julma tuomio Irakin sodalle.
Pohjois-Korean puheen aatoksi ajoittaman ydinkokeen Obama ohitti muutamalla rivillä. Hän hoputti Irania ratkaisuun ydinasekiistassa. Obama sanoi, että ”aiomme tehdä mikä on välttämätöntä estää (Irania) hankkimasta ydinasetta”.
Puheen painopiste oli luonnollisesti sisäpolitiikassa. Obama teki selväksi, että hän yrittää saada Yhdysvaltain mitassa merkittäviä rajoituksia aseoikeuksiin. Vähimmäistuntipalkkaan hän ehdotti neljänneksen korotusta yhdeksään dollariin eli noin seitsemään euroon.
Budjettivajekiistassa Obama tähdensi, että yksinomaan valtion menojen leikkaamisen aika on ohi ja että tärkeintä on saada aikaan talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Puhe oli niin liberaali, että Obama näyttää tavoittelevan itselleen samaa ideologisen johtajan paikkaa, joka oli presidentti Ronald Reaganilla, tosin poliittisen kentän oikealla laidalla.