OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pitää opetusministeri Maija Raskin (sd.) ehdotusta luokattomasta lukiosta luopumisesta kummallisena. Oulussa opettajien kesäpäivillä vierailevan Kangasniemen mukaan ajatuksesta ei ole edes keskusteltu opettajien kanssa. Hän näkeekin Raskin avauksen lukeutuvan vaalinalusajan poliittisiin heittoihin.
”Varsin erikoinen ehdotus. Mikäli se olisi tarkoitettu vakavaksi, uskon että asiasta olisi keskusteltu meidän kanssamme koska edustamme lukion opettajien asiantuntemusta ja vastaamme heidän edunvalvonnastaan”, Kangasniemi sanoo.
Rask puolustaa ehdotustaan erityisesti poikien oppimistulosten parantamisella. Ongelmien taustalta löytyy Kangasniemen mukaan kuitenkin muita syitä kuin luokattomuus.
”Monet vaikeudet ovat seurausta siitä, että kouluilta on viety rahat. Opinto-ohjausta, erityisopetusta, tukiopetusta ja kerhotoimintaa ei voida järjestää kun rahaa ei ole”, Kangasniemi huomauttaa.
Kangasniemi vaatii koulujen rahoituksen tarkistamista. Päättäjien puheet, joiden mukaan valtio on palauttanut kunnille koulutuksesta 1990-luvulla leikatut valtiontuet, Kangasniemi kuittaa toteamalla että rahaa on kyllä kunnille annettu mutta se on kulunut muuhun kuin opetukseen.
Eläkeuudistus
ei miellytä
Kangasniemi moittii kovin sanoin kaavailtua palkansaajien eläkeuudistusta. Siinä eläkepalkka määräytyisi koko työhistorian mukaan 18 ikävuodesta alkaen kun vanhassa järjestelmässä julkisen sektorin eläkepalkka laskettiin kymmenen viimeisen työvuoden ansioiden perusteella.
Kangasniemen mukaan väitteet siitä että uudistuksessa on vain voittajia, ovat virheellisiä.
”Se ei valitettavasti pidä paikkaansa esimerkiksi nyt työssä olevien koulutettujen julkisen sektorin työntekijöiden kohdalla. Laskelmat on laadittu siten, että tulokset näyttävät sopivilta. Niiden perusteet ovat tarkoitushakuisia, eivät nykyisin työssä olevien reaalimaailmasta, ”Kangasniemi manaa. Hän muistuttaa että kansantalouden kasvavia eläkemenoja on aikomus supistaa, ei kasvattaa, jolloin eläke-etujen lisääminen jollekin ryhmälle on pois toisilta.
”Kysymys on todella suurista tulonsiirroista ja maksumiehiä olisivat pitkälle koulutetut työntekijät, jota pääsevät kiinni työelämään usein vasta yli 25-vuotiaina.”
Kangasniemi haastaa
Niinistön luistelemaan
Kangasniemi kertasi jälleen OAJ:n vaatimukset tuntuvista, jopa 15-20 prosentin palkankorotuksista. Opettajien palkkojen jälkeenjääneisyys voitaisiin Kangasniemen mielestä poistaa 3-4 vuoden ohjelmalla joko osana tulopoliittista kokonaisratkaisua tai sen rinnalla.
Kangasniemi tosin myöntää että valtiolla ja monilla kunnilla on talousongelmia joiden vuoksi rahan löytäminen muun muassa henkilöstön palkankorotuksiin voi olla vaikeaa.
”Toisaalta sopivaa hetkeä palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ei tunnu olevan koskaan. Se on nyt kuitenkin itse otettava.” Kangasniemen mukaan toimiva ratkaisu voisi olla kohtuullinen palkankorotus yhdistettynä veroaleen. Hän ei silti suoranaisesti lukeudu veroalen kannattajiin, maksetaanhan opettajien palkat verovaroista. Kaikesta huolimatta Kangasniemi yhtyy varauksella taannoiseen Nokian pääjohtaja Jorma Ollilan näkemykseen veronalennusten välttämättömyydestä.
”Talouspoliittisesti ajatellen Ollilan näkemys, jonka mukaan veroale sysäisi kasvun liikkeelle, on tietysti oikea. Riski voisi olla ottamisen arvoinen. Ongelmana on se ettei voi luottaa siihen että päättäjät tekisivät samalla peruspalvelut turvaavia päätöksiä.”
Kangasniemi osallistuu Oulussa opettajien kesäpäiville, joiden keskeinen anti on urheilu. Puheenjohtaja aikoo olla mukana rantalentopallossa. Kovakuntoisena omiensa etujen vartijana tunnettu Kangasniemi uhkuu voitontahtoa, joka heijastuu myös OAJ:n tulopoliittisiin tavoitteisiin: hän on valmis haastamaan tunnetun rullaluistelun harrastajan valtiovarainministeri Sauli Niinistön kahden kympin rullaluistelukisaan.
”Panoksena voisi olla vaikka palkankorotusvaateet”, Kangasniemi.