Jopa kolminkertaiseksi juhlanäyttelyksi kuvataan Kansalliskirjaston galleriassa Helsingissä avattua Agricolasta Aku Ankkaan -näyttelyä. Ensinnäkin näyttelyn avulla juhlistetaan painotuotteiden 300-vuotista vapaakappaleoikeutta, toiseksi Mikael Agricolan 450-juhlavuotta, eikä maamme itsenäisyyden juhlavuottakaan ole unohdettu, sillä näyttelyssä on mukana myös alkuperäinen itsenäisyystiedonanto, jolla tietoa maamme itsenäistymisestä levitettiin kansalaisille.
300 vuotta sitten saatu vapaakappaleoikeus on vuosisatojen kuluessa tuottanut kattavan kotimaisten kirjojen, lehtien, karttojen, pienpainatteiden, musiikki- sekä puheäänitteiden ja muiden julkaisutuotteiden kokoelman.
Yhteensä kokoelman yksikkömäärä on nykyisin laskettavissa miljoonissa.
Kansalliskirjaston kirjastonhoitajan Heli Thermanin mukaan kokoelma heijastelee myös historiamme suuria käänteitä, kulloistakin henkistä ilmapiiriä ja kertoo myös kirjapainotaidosta, paperin ominaisuuksista ja julkaisumaailman suurista muutoksista.
Virallisen vapaakappaleoikeuden sai ensimmäisenä Turun akatemia vuonna 1707, mutta suurin osa sinne talletetuista kirjoista tuhoutui Turun palossa 1827.
Onneksi kirjastohoitaja Frederik Wilhelm Pippingin ja hänen apunaan toimineen eteläpohjalaisen Matti Pohdon yhteistyöllä suurin osa kirjoista onnistuttiin keräämään talteen nyt Helsingin Aleksanterin Yliopiston suojiin.
Autonomian aikana Helsingin yliopisto oli Pietarin ohella toinen yliopisto, joihin kaikki venäläinen painomateriaali oli lähetettävä. Niinpä Helsingin slaavilaisen kirjallisuuden osaston kokoelmat ovat edelleenkin edustavimpia maailmassa.
Näyttely antaa kattavan kuvan suomalaisesta elämästä, aina entisaikojen niksikirjoista viime vuosien pienpainanteisiin. Myös oppikirjat, joita myydään paljon, mutta joita harvat säilyttävät, ovat edustavasti esillä.
Kansalliskirjastoon talletetut painotuotteet ovat tutkijoiden käytettävissä. Näyttelyn koonneeseen asiantuntijaryhmään kuuluva Harri Ahonen huomauttikin, että esimerkiksi polkupyöräilyn kulttuurihistoriaan kuuluvaa aineistoa olisi erittäin runsaasti tarjolla, jos vain joku, vaikkapa meneillään olevan pyöräilyn teemavuoden merkeissä, siitä kiinnostuisi.
Jatkuvasti kehittyvä painotekniikka ja toisaalta tiedonvälityksen siirtyminen internetiin tuovat kansalliskirjastolle omat haasteensa. Ahosen mukaan kirjaston tehtäväksi onkin jo annettu kattavan läpileikkauksen tallentaminen internet-tarjonnasta, vaikka toisaalta Internetin alkuajat Suomessa lienee jo menetetty.
Agricolasta Aku Ankkaan -näyttely on esillä Helsingissä Kansalliskirjaston Galleriassa (Unioninkatu 36) 2.11. saakka.