Edessä voi olla uusi lomautusten ja irtisanomisten aalto. Uuden hallituksen on syytä ryhtyä heti ensi töikseen elvyttämään. Hyvät uutiset taloudesta ovat viime ajat olleet vähissä, eikä käänteestä parempaan näy todellisia merkkejä. Pitkään odotettu ja pelätty Irakin sota näyttää olevan jo loppuvaiheessa, mutta se tuskin tuo suurta helpotusta maailmantalouteen. Epävarmuus jatkuu yhä niin Irakin suunnalla kuin Pohjois-Koreassa, ja maailmantalouden veturina toimivan Yhdysvaltain oma talous on hyvin heikolla pohjalla.
Myöskään Japanista tai Euroopasta ei ole apua. EU:n komissio on juuri laskenut talouskasvuennusteensa yhteen prosenttiin tälle vuodelle. Parempaa odotetaan ensi vuonna, mutta tällaisissa odotuksissa on jo monta kertaa saatu pettyä.
Suomessakin kasvuarvioita on jouduttu tarkistamaan alaspäin toistuvasti, mutta onneksi Suomen talous kasvaa yhä hieman nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Nyt kuitenkin kansainvälisen taantuman vaikutukset uhkaavat Suomeakin. Teollisuuden ja työnantajain TT:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Pentti arvioi nimittäin viime lauantaina Kalevan haastattelussa irtisanomispaineen väistämättä kasvavan. Edessä voi tänä vuonna olla jopa 15 000-20 000 työpaikan menetys yksinomaan teollisuudessa.
Kuin vahvistuksena tälle arviolle Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti tiistaina lomauttavansa puolet työntekijöistään.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen myöntää myös, että usko nousun alkuun on hiipumassa. Hänen mukaansa kotimaiseen talouteen on saatava uutta vauhtia, jotta Pentin arvio ei toteudu.
Esko Ahon hallitus ryhtyi nostamaan Suomea lamasta vientivetoisen kasvun avulla1990-luvun alussa. Myös Paavo Lipposen hallitukset jatkoivat samalla linjalla. Työttömyys ei silti laskenut hallitusten eikä kansan odotusten mukaisesti, vaikka Suomen kansainvälinen kilpailukyky parani kohisten ja valtiontalous vahvistui selvästi. Työttömyys on alentunut Suomessa merkittävästi, mutta sen lasku on pysähtynyt aivan liian korkealle tasolle, josta se on nyt lähdössä nousuun.
Suomen työttömyystilanne on kasvun vähäisyyteen nähden pysynyt yllättävän hyvänä ainakin toistaiseksi. Työttömyys ei ole lähtenyt nousuun niin kuin ennen tapahtui hitaan kasvun aikana. Tämä johtuu siitä, että yritykset ovat pitäneet kiinni työvoimastaan nousua odotellessaan. Nyt Pentin mukaan on kuitenkin vaarana suoranainen irtisanomisaalto, kun yritysten kärsivällisyys loppuu.
Pentin varoitus on syytä ottaa tosissaan Säätytalolla käytävissä hallitusneuvotteluissa. Uuden hallituksen on ryhdyttävä heti ensi töikseen perinteiseen suhdannepoliittiseen elvytykseen. Suomessa on yhä mahdollisuus lisätä kotimaista kysyntää paitsi veronkevennysten avulla myös hallituksen peukalon alla olevia hankkeita aikaistamalla.
Alkavaa neljän vuoden hallituskautta pitää ajatella kokonaisuutena. Kasvu voimistuu joka tapauksessa ennen pitkää, joten nyt on järkevää panostaa työllisyyttä tukeviin toimiin etupainotteisesti silläkin uhalla, että valtio joutuu ottamaan velkaa.
Valtiontalous on nyt huomattavasti vakaampi kuin oli 1990-luvun alussa, jolloin oli taisteltava kirjaimellisesti romahdusta vastaan. Sen vuoksi liikkumavaraakin on enemmän. Suomi on nyt vastaavassa tilassa kuin 1990-luvun alun Ruotsi, joka pystyi työllistävällä elvytyksellä taistelemaan työttömyyden kasvua vastaan Suomea paremmin. Klassinen esimerkki on rautatieverkon parannus, johon Ruotsissa ryhdyttiin määrätietoisesti. Samanlaisia kohteita riittää Suomessakin.