Musiikkinäytelmä Albatrossi ja Heiskanen. Musiikin sävellys ja
sanat Juha Vainio. Käsikirjoitus
Jukka Virtanen. Ohjaus Antti Majanlahti. Musiikin sovitus ja johto Kari Veisterä. Koreografia Annamari Tuulonen-Kess. Lavastus Jyrki Seppä. Puvut Irmeli Toivanen. Rooleissa: Timo Reinikka (Kalervo Kaihomieli). Anne Syysmaa (Mirkku). Kari J. Ristolainen (Reino Heiskanen). Anneli Niskanen (Roosa). Janne Raudaskoski (Alfons Lyytikäinen). Anneli Juustinen (Ohjaaja). Ensi-ilta Oulun kaupunginteatterin suurella
näyttämöllä 10.4.
Maailmantalouden nousuja ja laskuja voidaan tarkkailla tunnetun hameenhelmaindeksin avulla. Samanlainen ilmapuntari nähdään usein myös teatterien ohjelmistoissa: lama-aikojen vastapainoksi yleisölle tarjotaan kevyttä viihdettä.
Oulun kaupunginteatteri ainakin antaa tälle käsitykselle vahvistusta tuomalla näyttämölle Juha Vainion laulujen ympärillle rakennetun ja erityisesti kesäteattereiden suosikiksi nousseen musiikkinäytelmän Albatrossi ja Heiskanen.
Väliaikoineen kaksi tuntia kestävän esityksen aikana kuullaan 27 laulua, eli musiikki ei näytelmälle kovin pitkiä taukoja jätä. Jukka Virtasen käsikirjoitus yhdistää laulut toisiinsa tekijälleen tyypillisellä nokkelalla sanailulla, joka sketsiviihteen tyyliin on välillä enemmän, välillä vähemmän hauskaa.
Kokonaisuuden kutsuminen näytelmäksi tuntuu kuitenkin kovin juhlavalta, sillä samalla tavalla valmiitten laulujen ympärille tehdyistä musikaaleista esimerkiksi Mamma Miassa on sentään ihan oikea tarinakin. UIT:n käyttämä musiikki-ilottelu kuvaisikin sanana esityksen sisältöä huomattavasti paremmin.
Oulun kaupunginteatteri on todistanut voimansa musiikkiteatterin parissa jo aikaisemminkin. Kari Veisterän sovitukset tuovat tuttuihin lauluihin uutta ilmettä alkuperäisiä kunnioittavalla otteella, vaikka neljän hengen orkesterilla ei tietysti ihmeitä voi tehdäkään.
Lauluyhtye KirjoSwingin osuus musiikkiesityksissä oli merkittävä, sillä stemmalaulun kautta Vainion pohjimmiltaan hyvin yksinkertaisiin laulelmiin saatiin aivan uudenlainen sointiasu.
Rooleissa Anne Syysmaa, Anneli Niskanen, Anneli Juustinen, Timo Reinikka, Kari J. Ristolainen ja Janne Raudaskoski tekivät karikatyyrinomaisia hahmoja. Huumori perustuu vahvasti viinanjuonnin, hiipuvan potenssin ja oikuttelevan eturauhasen muodostamaan kolminaisuuteen, eli tältä osin esitys on selvästi suunnattu jo kohtuullisesti elämänkokemusta keränneelle kansanosalle.
Liekö sitten television katsomisen syytä, mutta roolisuoritukset synnyttivät usein assosiaatioita Heikki Kinnusen legendaaristen sketsihahmojen suuntaan, höystettynä siellä täällä pienellä ripauksella Uuno Turhapuroa.
Laulu- ja tanssiosuuksien ajoittainen rosoisuus puolestaan sopii Vainion musiikkiin ja näytelmän ruotsinlaiva-teemaan suorastaan autenttisuutta lisäävänä elementtinä.
Jyrki Sepän yksinkertaisen toimiva lavastus pullorivistöineen luo mainion kulahtaneen juottolan tunnelman. Irmeli Toivasen luoma värikäs puvustus taas retroilee vaihtelevasti tarkoituksellista korniuttakaan pelkäämättä.
Viihdyttämisen ideologia oli teatterissa viety loppuun asti, sillä esityksen jälkeen ravintola Vänmannissa olisivat alkaneet karaokebileet, jossa yleisölle annettiin todennäköisesti tilaisuus kokeilla alkoholin nauttimista, vaihtelevantasoisten vitsien kertomista ja laulua omakohtaisesti.