antti.ervasti@kaleva.fi
Onko hyvä mieli ja kannattiko? Pelastuiko maailma muutamaksi vuodeksi? Vai oliko tarkoitus alun perinkin vain tehdä kiusaa? Siinä ainakin onnistuttiin loistavasti.
Maailma ei pelastunut eikä ilmastonmuutos hidastunut sillä, että valitus korkeimpaan oikeuteen Ouluun suunniteltavasta jätteenpolttolaitoksesta viivästytti sen rakentamista. Kiusaa valituksella kyllä onnistuttiin tekemään monelle taholle - ei lainkaan vähiten meille alueen asukkaille, kovimmille jätteen tuottajille.
Kuinkahan ylpeä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys on siitä, että se on nopeuttanut ilmastonmuutosta, koska Ruskon kaatopaikka on saanut kasvaa kasvamistaan ja tuottaa ilman jätteenpolttoa erittäin pahaa ilmastokaasua, metaania.
Vaikka jätteen polttaminen ei ole aivan päästötöntä nykytekniikallakaan, ei se ole metaanin veroinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja.
Korkea aika oli, että korkein oikeus päätti kumota jätteenpolttolaitoksen valitukset. Rusko sai juuri lisäaluetta ottaakseen vastaan jätettä, joka riittää kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Se on lyhyt aika. Jätteenpolttolaitos pidentää Ruskon käyttöikää, mikä viivyttää uuden kaatopaikan rakentamista.
Kaiken pitää sujua nyt mahdollisimman nopeasti: kaupunginhallituksen ja -valtuuston on päätettävä laitoksesta ilman turhanpäiväisiä kiistoja, jotta rakentaminen voi alkaa niin pian kuin mahdollista.
Voi sanoa, että jäte on käytännössä uusiutuva energiamuoto. Vaikka tässä alettaisiin elää kuinka kituliaasti, on vaikea uskoa jätteen tuotannon juuri vähenevän. Sitä on voitava sujuvasti polttaa energiaksi.
Oulun Energia laskee, että polttolaitos on kallis mutta kannattava investointi. Kaupunki omistaa sekä raaka-ainetta tuottavan ja polttolaitokselle siitä maksavan Oulun jätehuollon että polttolaitoksesta vastaavan energialaitoksen. Raha kiertää toisesta taskusta toiseen, mutta kaikki hyötyvät: kaupunki, kaupunkilaiset ja luonto.
Kaatopaikan hajut ottavat joskus ikävästi lähiasukkaiden ja toisinaan vähän kauempana asuvienkin nokkaan. Jätteenpolttolaitos ei poistaa tuota ongelmaa, sillä hajut tulevat etupäässä hajoavasta biojätteestä. Jonkin verran polttolaitos kuitenkin vähentää hajuhaittojakin, sillä myös sekajätteet haisevat. Kun ne poltetaan, ne eivät haise.
Jännä juttu se kyllä on tuo valittaminen. Jännää on myös kaiken vastustaminen, joka on meilläpäin istutettu perimään. Toinen oululaisgeeni pistää rynnistämään tulipalojen perään äimistelemään.
Olipa kyse jätteenpolttolaitoksesta, kallioparkista, maakunnallisen energiayhtiön perustamisesta tai vetovoimaisen kauppakeskuksen saamisesta maakuntaan, niin aina löytyy joukko äänekkäitä, jotka vastustavat ja pistävät pystyyn kansanliikkeen. Eri asia on, voiko tuhansiakaan vastustavia ääniä kerännyttä porukkaa kansanliikkeeksi sanoa. Vaikka kallioparkkia vastustavia nimiä kertyi yhden ympäristökunnan verran, määrä on vain kymmenesosa Oulun asukasluvusta. Sen perusteella ei voi sanoa, että oululaiset vastustavat kallioparkkia.
Vaasassa vastustettiin torin kansiparkkia. Nyt kaikki kaupunkilaiset ovat yhtä mieltä, että parempaa ei voi olla. Käymällä kylässä Vaasassa sen huomaa myös oululainen kallioparkin vastustaja.
Jos kallioparkki rakennetaan Ouluun, täällä käy kuten siellä. Kunhan jätteenpolttolaitos on pöhissyt Taka-Laanilassa jonkin aikaa, sitä kammoksuneet lähimmät naapurit eivät ole moksiskaan.