Oulun kaupunki näytti esimerkkiä ja sijoitti miljoona euroa uuden yliopistorahaston pesämunaksi. Samaa asennetta kaivataan nyt alueen muilta toimijoilta.
Oulun valtuusto pitää juhlakokouksia harvakseltaan. Maanantaina sellainen istunto järjestettiin yliopiston 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Toissa vuonna juhlistettiin kaupungin 400-vuotistaivalta.
Nämä vuosiluvut liittyvät toisiinsa. Voi huoletta sanoa, että yliopiston perustaminen on ollut Oulun vuosisataisen historian merkittävin yksittäinen kehityssykäys. Missään muussa Suomen kaupungissa ei yliopiston tulo ole saanut liikkeelle yhtä merkittävää kehitystä, vaikka kaikkialla niiden rooli toki on tärkeä.
Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että Oulussa valtuusto kokoontui yksimielisenä vain yhtä asiaa varten: päättämään miljoonan euron lahjoituksesta Oulun yliopiston uuteen juhlavuoden rahastoon.
Suomen yliopistokenttä on ajautunut suureen myllerrykseen. Yliopistoja koskeva lainsäädäntö uusiutuu 2010, ja samaan aikaan puhaltavat uudet tuulet poliittisesti. Maakuntien yliopistoja ei enää nähdä kansallisena rikkautena, vaan melkein riippana.
Valtakunnalliseen keskusteluun ei juuri muuta mahdu kuin visio Helsingin uudesta innovaatioyliopistosta, jonka tueksi valtio ja elinkeinoelämä ovat valmiita sijoittamaan yhteensä jopa 700 miljoonaa euroa.
Se on Suomen korkeakoulumaailmassa ennennäkemätön aluepoliittinen panostus pääkaupunkiseudun hyväksi. Kuvaan kuuluu, että jättisijoituksia Helsinkiin ei edes mielletä aluepolitiikkana, toisin kuin olisi laita minkä muun paikkakunnan kohdalla tahansa.
Tosiasiassa jokaisella yliopistolla on alueellista ja kansallista merkitystä, joita on mahdoton erottaa toisistaan. Nykyisessä keskittämistä tukevassa ilmapiirissä alueellinen aktiivisuus nousee jälleen Helsingin ulkopuolella tärkeään rooliin, kun kansallinen horisontti näyttää kapeutuvan.
Oulullekin se asettaa uuden haasteen. Minkään Suomen yliopiston olemassaolo ei ole ainakaan välittömästi uhattuna, mutta niiden kehittymisen edellytykset ovat muuttumassa. Kun valtion suora rahoitus saattaa pienentyä ajan mittaan, täydentävää rahoitusta on löydyttävä muualta.
Yliopistorahaston tuottoa on määrä käyttää Oulun yliopiston toimintaedellytysten parantamiseen sekä tärkeiden alojen ja toimintojen käynnistämiseen -- siis uusiin avauksiin, jotka muuten jäisivät toteutumatta. Mutta ensin pitäisi koota peruspääoma, 50 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä.
Oulussa on kukoistava elinkeinoelämä ja seudun väkiluku on kasvanut nopeasti. Ilman yliopistoa tällainen kehitys ei olisi ollut mahdollista. Siksi on kohtuullista odottaa, että uuteen rahastoon löytyy vastavuoroisesti kartuttajia. Siten turvataan yliopiston edellytyksiä toimia edelläkävijänä ja tuottaa innovaatioita, jotka hyödyttävät koko aluetta, maata ja jopa globaalia yhteisöä.
Oulun yliopiston rakenne, toimintatavat ja kytkentä ympäristöönsä vastaavat jo nyt innovaatioyliopistoa. Tätä ei pääkaupungissa aina tajuta, joten pohjoispohjalaisten on itse syytä ottaa vastuuta yliopiston toimintaedellytysten turvaamisesta Triple Helix -työryhmän mukaisessa yhteishengessä. Yliopiston ystävien yrityksiä, kuntia, järjestöjä ja yksityisiä lahjoittajia myöten on aika lähteä taas liikkeelle, kuten tapahtui yli 50 vuotta sitten. On toisen yliopistotaistelun aika.