Suomessa on syytä lisätä kotimaista kulutusta, arvioivat maan talousviisaat. Yksityinen kulutus onkin noussut talousasiantuntijoiden viime kuukausien puheissa toistetuimmaksi toivonkipinäksi: edes se voi pitää yllä Suomen talouden kasvua.
Suomalaisen Työn Liitto ei sekään väsy kannustamaan kansalaisia suosimaan suomalaista. Liiton laskelmien mukaan palkansaajien heinäkuusta lähtien saama keskimääräinen veronkevennys, 20 euroa kuukaudessa, toisi vuodessa noin 20 000 työpaikkaa, jos jokainen suomalainen suuntaisi rahan kotimaisten tuotteiden ostamiseen.
"Kansantaloudellisesti meillä on nyt kauppataseen ylijäämä, joten meillä kyllä olisi varaa kasvattaa kotimaista kulutusta", myöntää tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Roope Uusitalo on samoilla linjoilla. "Tottahan toki vanha totuus pitää paikkansa: jos kotimaisten tuotteiden kysyntä kasvaa, silloin niiden valmistuksessa tarvittavien työpaikkojen määränkin pitäisi lisääntyä."
Suomalaisen Työn Liiton työpaikkalaskelmaa Uusitalo pitää oikeansuuntaisena, joskin tarkkuudeltaan "Klubi-askin takakanteen tehdyn" kaltaisena.
"Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on meillä nyt noin 40 prosenttia. Yksityiset kulutustavarat ovat tyypillisesti paljon työvoimavaltaisempia kuin vientitavarat, joten yksityisen kulutuksen muutokset vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin työllisyyteen", Uusitalo lisää.
Etlan Piekkola kuitenkin kavahtaa hieman vanhakantaisena ajattelua, että kaiken kulutuksen pitäisi kohdistua pelkästään kotimaiseen tuotantoon.
Laadun arvostaminen
parantaisi työllisyyttä
Piekkolan mukaan Suomessa vallitsi ennen EU-aikaa tilanne, jossa oli kilpailullinen vientisektori ja itsenäinen, suljettu kotimainen sektori. Kotimarkkinoita varten tehtiin tavaraa, joka kelpasi vain suomalaisille kuluttajille, hän kärjistää ja lisää, että vasta EU-jäsenyyden myötä Suomen kotimarkkinat avautuivat kilpailulle.
"Ja esimerkiksi vaateteollisuus hävisi meiltä juuri siksi, koska alan kotimaisella tuotannolla ei ollut kansainvälisiä lähtökohtia. Kun ulkomainen vaateteollisuus tuli Suomeen, söi se nopeasti kotimaisen tuotannon."
Yksi suomalaisen kulutuksen silmiinpistävä piirre on Piekkolan mukana se, että täällä juostaan mielellään markettihintojen ja alennusten perässä.
"Jos täällä voimistuisi ajattelu, että aletaan arvostaa laatua ja brändiä sen sijaan, että haetaan vain sitä halvinta vaihtoehtoa, paranisivat myös suomalaisen työn menestymismahdollisuudet."
"Ostamalla suomalaista brändiä tekee ainakin jonkinlaisen valinnan suomalaisen työn puolesta", Etlan tutkimuspäällikkö Piekkola arvioi.