Syntyvyys on romahtanut niin, että se vaarantaa huoltosuhdetta entisestään. Lapsiperheet haluavat työelämään lisää joustoja ja perhevapaisiin omaa päätösvaltaa. Ilmapiirin pitäisi suosia lasten hankkimista ja lapsiluvun kasvattamista paljon paremmin kuin nyt.
Syntyvyyden romahtaminen, lapsiperhe-arki ja toteutumattomat lapsitoiveet ovat puhuttaneet Suomea viime kuukaudet. Syntyvyyden romahtaminen on jo niin vakava ilmiö, että aiempia väestönkasvua koskevia ennusteita joudutaan rukkaamaan alaspäin.
Syntyvyys on laskenut useita vuosia, mikä heikentää väestöllistä huoltosuhdetta entisestään. Maahanmuuttoa puolestaan ei ole ainakaan toistaiseksi otettu riittävän vakavasti harkintaan keinona paikata väestövajetta.
Tilanne alkaa olla jo niin huolestuttava, että hyvät neuvot ovat kalliit. Työelämän tarpeiden ja kategoristen tasa-arvovaatimusten sijaan on katsottava perheisiin ja kysyttävä nuoremmilta sukupolvilta itseltään, mikä neuvoksi.
Perhevapaiden uudistamisesta on puhuttu vuosia, mutta malleista ei ole päästy sopuun. Nykymuodossakin vaihtoehtoja on runsaasti, mutta silti lapsiperheissä koetaan, että olemassa olevat mallit, pitkät opiskeluajat ja työelämän vaatimukset eivät kannusta riittävästi käyttämään vaihtoehtoja ja vapaita.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei olekaan niin helppoa ja itsestään selvää kuin on luultu. Lastenhoitovastuu kasautuu naisille, jotka ovat pitkiäkin aikoja poissa työelämästä, mutta kiintiöiminen kohtaa vastustusta.
Hiljattain julkaistu Väestöliiton perhebarometri kertoo, että ihmiset haluavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja perhevapaisiin. Vapaiden käytöstä perheet haluavat päätösvallan itselleen niin, että voisivat valita ne vapaasti ja joustavasti ilman kiintiöimisen pakkoa.
Yhteiskuntaa pitäisi voida kokonaisuudessaan muuttaa lapsiystävällisemmäksi. Katseet kohdistuvat työelämään, jossa on yhä suuria vaikeuksia suhtautua perhevapaiden käyttöön notkealla asenteella.
Perheet haluavat joustavampia työaikoja ja osa-aikatyön mutkatonta yhdistämistä lastenhoitoon. Perhevapaita halutaan pitää osa-aikaisena ja monessa erässä niin, että vapaita voisi jaksotella useille vuosille.
Osittainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa haluttaisiin yhdistää osa-aikatyöhön. Lapsiperheköyhyyden torjumiseen kaivataan tulonsiirtoja.
Oma huolenaiheensa on tahaton lapsettomuus, kun lapsenteko viivästyy opiskelun, työnteon tai kumppanin puuttumisen takia. Kuitenkin lapsia pitäisi voida hankkia silloin kun se on biologisesti otollisinta. Paras hedelmällisyysaika voi sujahtaa ohi, jos matkan varrelle kertyy esteitä ja sitten onkin liian myöhäistä.
Alhaiseen syntyvyyteen liittyvät ongelmat ovat niin laajoja, että tästä ei enää selvitä pelkästään yksilöitä ja heidän valintojaan moittimalla.
Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos, vaikuttavat perhepoliittiset toimet, terveys- ja neuvolatyön kohdentaminen, joustojen sijoittaminen ruuhkavuosiin, opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen ovat osa palettia.
Konstit on monet, mutta lasten hankkimisen ja lapsiluvun kasvattamisen pitäisi olla paljon ongelmattomampaa kuin se nyt on.