Helsinkiläiset voivat piipahtaa hävikkiruokaan erikoistuneessa ravintolassa, mutta Päijät-Hämeessä pistetään pykälä paremmaksi.
Padasjoen 4H-yhdistys aikoo avata tämän vuoden loppuun mennessä Suomen ensimmäisen hävikkiruokakaupan. Kaupalle haetaan parhaillaan tiloja Padasjoen keskustasta.
Innostus kauppaan kumpuaa yhdistyksen pitkäaikaisesta kierrätysvimmasta. Yhdistys on pyörittänyt kierrätyskeskusta ja siihen liittyvää kauppaa pian 20 vuotta.
– Kierrätys on meillä padasjokelaisilla veressä. Keskuksestamme saa vaikka mitä, mutta vain yhtä on puuttunut eli elintarvikkeita, kertovat hankkeen puuhanaiset Kati Liikonen ja Salla Lindqvist.
Mallia kaupan perustamiselle haetaan Ruotsissa. Siellä sekä Tanskassa on useita toimivia hävikkiruokakauppoja.
Padasjokelaiset kauppiaat, ravintoloitsijat, maanviljelijät ja elintarvikeyrittäjät ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Osa on jo mukana asiantuntijaryhmässä, joka vie projektia eteenpäin.
Heti alkuunsa naiset tekevät selväksi, ettei kaupasta tule vanhentuneiden ruokapakkausten myymälää, eikä sellaista sallittaisikaan.
– Kyse on enemmänkin kakkoslaadun elintarvikkeista, jotka eivät kelpaa ravintoloille tai kaupoille. Myös teolliset pakkaukset, joissa on vaikkapa väärä tuoteselostus, ovat hyviä myyntiartikkeleita kauppaan. Viljelijät voivat tuoda suoraan tuotteita, jotka eivät kelpaa muille. Esimerkiksi kaikille kaupoille ei kelpaa liian suuret perunat, Liikonen toteaa.
Tavoite on tehdä kaupasta suurine näyteikkunoineen 4H:n käyntikortti, jota sietää tulla ihastelemaan kauempaakin. Hankkeen onnistuminen on tärkeätä. Siitä saavat muut samanlaista kauppaa suunnittelevat valmiin konseptin.
Tulot myytävistä tuotteista menevät yhdistyksen lapsi- ja nuorisotyöhön. Sillä rahalla voidaan palkata lisää nuoria hävikkiruokakauppaan.
Suomessa menee hukkaan vuosittain vajaat 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Kaikista eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa ruokaa menee roskiin vuodessa 140 miljoonaa kiloa.
Kaupat ovat kirineet viime vuosina hyvin. Niillä on omia toimivia kanavia, joiden avulla hävikkiä on saatu pienenemään. Mutta kouluissa, päiväkodeissa ja monissa muissa yhteisössä hävikkiä syntyy paljon.
