Oulun palvelualan opiston lehtori Marja Saaranen kertoo silittävänsä kotioloissa isoja vaatemääriä kerrallaan. Hän ei jätä ryttyisiä vaatteita komeroon odottelemaan, vaan huolittelee ne oitis pesun jälkeen.
"Silitän käyttövaatteet valmiiksi kaappiin. Lakanoita en silitä, vaan mankeloin ne", hän valottaa tapojaan.
Saaranen kohtaa silityksen myös työssään palvelualan opistossa. Kotitalousopetuksessa nuoret saavat perehtyä housujen prässäämiseen, paitojen silitykseen sekä mankelointiin. Tärkeä osa opetusta on oman työasun kunnossapito.
Omassa nuoruudessaan Marja Saaranen kävi antamassa kotiapua naapurilleen. "Tuolloin mankeloitiin jopa miesten flanelliset paidat ja alushousut. Esimerkiksi vaatteiden viikkaus oli tarkkaa puuhaa. Nykyään silitetään vähemmän, ja työ on tullut helpommaksi."
Pesu vaikuttaa
silitykseen
Suuria vaatemääriä käsitellessä kannattaa kiinnittää huomiota työskentelyasentoon: ihanteellisinta olisi istua samalla, kun silitysrautaa liikuttaa. Tärkeintä on muistaa oikea lämpötila sekä rauhallinen ote. Kiireiset vedot johtavat helposti ryttyiseen lopputulokseen.
Jos käytettävissä ei ole höyrysilitysrautaa, voi silitettävät vaatteet ottaa narulta sopivan kosteina tai käyttää kankaan kostutukseen sumutinpulloa.
Vaatteiden oikeanlainen pesu helpottaa pyykin jälkikäsittelyä. "Olisi tärkeää, että pesukonetta ei ahdettaisi ääriään myöten täyteen. Lisäksi koneen linkouskierroksia voi pudottaa. Esimerkiksi puuvillavaatteille riittää 750 kierrosta", Saaranen neuvoo.
Vaatteet pitäisi oikoa mittoihinsa pesun jälkeen - tämä vähentää silitystä huomattavasti. Etenkin hihalistat ja reunat kannattaa oikoa huolellisesti.
Herkästi rypistyvät luonnonkuidut, kuten puuvilla ja pellava, vaativat silitykseltä muita materiaaleja enemmän. Niiden kostutukseen on kiinnitettävä huomiota.
Kuvasarjassa Marja Saaranen opastaa, kuinka paita silitetään oikeaoppisesti. Mallina käytetty naisten paita on sataprosenttista viskoosia, joka ei rypisty aivan yhtä herkästi kuin puuvilla. "Nopeaa ja kätevää", Saaranen kuvailee silityskokemusta.
Aluksi silitetään paidan kaksinkertaiset osat (kaulus, selkäosan yläkappale ja nappilistat) - ensin nurjalta puolelta ja vasta sitten oikealta.
Käsittely aloitetaan kauluksen yläreunasta edeten kohti alareunaa. "Kauluksen alaosaan on yleensä jätetty kääntämisen helpottamiseksi hieman väljyyttä, minkä vuoksi se voi mennä helposti ryttyyn", Saaranen muistuttaa.
Olkapään kohta kannattaa käsitellä erikseen asettamalla se silityslaudan kapenevaan päähän, jossa voi samalla silittää myös hihan yläosan. Tämä vaihe jää monelta silittäjältä väliin, mutta jos lopputuloksesta haluaa huolitellun, on olkapäihin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erillinen hihalauta on kätevä apu tässä työvaiheessa.
Olkapäiden jälkeen silitetään hihansuut, jotka käsitellään ensin nurjalta puolelta. Arkipaidan hihat voi silittää kokonaan, myös reunojen päältä, molemmin puolin. "Juhlapaidan hihan yläreuna kannattaa kuitenkin asetella silityslaudan laidan yli, jotta teräviä taitoksia ei synny", Saaranen vinkkaa. "Hihalauta helpottaa työskentelyä, sillä paitaa voi liikuttaa vaivattomasti sen ympäri."
Viimeiseksi huolitellaan paidan etu- ja takaosa. Silitys aloitetaan etupuolelta, ja silitetty osa siirretään aina itsestä poispäin. Näin edetään paidan takaosaan, jossa mahdolliset laskokset käydään huolellisesti läpi. Teräviä taitteita ei saisi jäädä paidan selkämykseen näkyviin.
Silitys päätetään etupuolelle, jossa taskut tulisi silittää taskunpohjasta ylöspäin. Paita saa jäähtyä aina silityksen jälkeen ilmavasti hengarissa roikkuen - ellei se pääse heti käyttöön. Matkalaukkuun vastasilitettyjä vaatteita ei pidä sulloa, vaan ne kannattaa kuljettaa suorina pukupussissa.