Suomen kielen lautakunta teki tammikuussa historiallisen päätöksen hyväksymällä alkaa tekemään -ilmaisun yleiskieleksi. Tähän saakka tämän on saanut sanoa vain muodossa alkaa tehdä.
Moni äidinkielen puhtauden vaalija ei niele päätöstä mukisematta. Alunperin länsimurteista alkaa tekemään -muotoa on yritetty karsia kielenkäytöstä jo 1900-luvun alusta lähtien. Varhaisimmilla vuosisadoilla se luettiin viralliseksi kirjakieleksi.
Koululaitos on vuosikymmenet tehnyt työtä alkaa tekemään -ilmaisun kitkemiseksi kansalaisten kielivarastosta, mutta se ei ole onnistunut yrityksissä. Ilmaisu on pysynyt kansan kielen päällä niin sitkeästi, että lautakunta katsoi viisaaksi päästää se pannasta.
Kieli elää ajassa. Se, millä tavalla puhutaan tänään, poikkeaa melkoisesti siitä, miten asiat ilmaistiin kymmeniä tai satoja vuosia sitten. Jo yksistään tekninen kehitys ja siihen liittyvä työ- ja elintapojen muutos muokkaavat kieltä koko ajan.
Muut kielet ovat aina vaikuttaneet suomen kieleen. Suomi on imenyt mausteita niin idästä kuin lännestä. Viime vuosina varsinkin englannin kielestä on tullut valtavasti uusia sanoja, ja englanti on jopa muovannut suomen kielen lauserakenteita.
Kieleen ei tule suhtautua tiukkapipoisesti. Tärkeintä on ymmärtää sen tehtävä viestin välittäjänä. Tällöin oleellisinta on, että ihminen saa esitetyksi asiansa ymmärrettävällä tavalla.
Kansainvälistyminen on tuonut kieleen paljon väriä ja tuo jatkossakin. Se on väistämätön tosiasia, jolle ei voida mitään.
Jos alkaa tekemään -ilmaisu tuntuu vieraalta, mikään ei estä käyttämästä alkaa tehdä -muotoa. Sen asemaa uusi tulkinta ei muuta.