Nyt haetaan laa­tu­ku­vaa ja kanavia

Digisovittimien kauppa käy vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka laitteen tarjoamat lisäpalvelut tavallisen televisionkatsojan näkökulmasta ovat vielä niukkoja.

Perusboksi aluksi. Tupoksessa asuva Henry Kylmäoja (oik.) osti perjantaina noin 200 euron digisovittimen. "Tässä vaiheessa riittää, että saa televisioon paremman kuvan". Monet muutkin ovat päätyneet toistaiseksi perusmalliin, arvioi Musta Pörssi Maailman myyjä Jani Ronkainen.
Perusboksi aluksi. Tupoksessa asuva Henry Kylmäoja (oik.) osti perjantaina noin 200 euron digisovittimen. "Tässä vaiheessa riittää, että saa televisioon paremman kuvan". Monet muutkin ovat päätyneet toistaiseksi perusmalliin, arvioi Musta Pörssi Maailman myyjä Jani Ronkainen.

Digisovittimien kauppa käy vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka laitteen tarjoamat lisäpalvelut tavallisen televisionkatsojan näkökulmasta ovat vielä niukkoja.

Sovitin hankitaankin ennen muuta paremman kuvanlaadun ja joidenkin lisäkanavien vuoksi, vahvistetaan muutamasta Oulun alueen kodinkoneliikkeestä. Sovittimia niissä myydään parhaimmillaan useita päivässä tai parisenkymmentä viikossa. Digitv-vastaanottimet sen sijaan ovat käyneet kaupaksi vain harvakseltaan

Digisovittimien myynti on lisääntynyt kevään kuluessa laitteiden hintojen laskettua, arvioi myymäläpäällikkö Risto Hyvönen Kempeleen Koneesta.

Viihde-elektroniikasta vastaavien myyjien mukaan ainakin toistaiseksi peruslaitteet tuntuvat tekevän kauppansa paremmin kuin kaksisuuntaisuuden mahdollistavat mhp-sovittimet.

"Jos kymmenenkin sovitinta myydään, niistä tuollaiset kolmesta neljään on mhp-bokseja", arvioi osastopäällikkö Mika Saarikivi Musta Pörssi Maailmasta. "Ehkä tämä on vielä hintakysymys."

Mhp-laite on keskimäärin toistasataa euroa perusboksia kalliimpi. Halvimmillaan digisovittimen voi saada oululaisliikkeistä nyt 130-200 eurolla, kun taas arvokkaimmista sovittimista pitää pulittaa noin 400 euroa.

"Helpointa on lähteä liikkeelle perusboksilla ja sitten kun siellä alkaa olla palveluita, ehkä sitten laitetaan se mhp", päättelee viihde-elektroniikan myyjä Jani Pikkarainen Gigantista. "Ja kun kodeissa on todennäköisesti useampia telkkareita, useammalle boksillekin on käyttöä", hän lisää.



Subtv:tä ja Urheilu-kanavaa kysytään


Antennitalouksissa ollaan nyt kiinnostuneita lisäkanavista ja kaapelitalouksissa kuvan laadun parantumisesta, tiivistää myymäläpäällikkö Kari Toivonen Markantalosta.

"Erityisesti perheen lapset ja nuoriso haluavat näkyviin Subtv:n ja vähän vanhemmat Urheilukanavaa", Pikkarainen summaa.

Toivosen mukaan mhp-sovitinta kyseleviä kiinnostavat supertekstitv:n tekniset ominaisuudet kuten sivujen nopeus, grafiikka ja kuvat. Sen sijaan hamassa tulevaisuudessa tilattavat vuorovaikutteiset palvelut eivät ole toistaiseksi herätelleet isompia intohimoja ostajissa.

Viihde-elektroniikan myyjät myöntävät kuluttajien miettivän nyt kuumeisesti, kannattaako mhp-sovitinta edes harkita.

"Tämä on asia, jonka kuluttaja itse joutuu ratkaisemaan. Jos hänelle riittävät uudet kanavat, hyvä kuvanlaatu ja ja nykyinen tekstiteevee, silloin perusmalli varmaankin käy", myöntää viestintäpäällikkö Riitta Kontula verkkoyhtiö Digita Oy:stä.



Lottoa digitv:n
kautta


Kontula huomauttaa kuluttajien ulottuvilla olevan jo nyt digitv:n vuorovaikutteisia lisäpalveluita. Mhp-laitteella voi esimerkiksi löytää ohjelmien taustatietoja ja käyttää Osuuspankin pankkipalveluita.

"Ja lisää tulee, kun joku sisällöntuottaja niitä vain tekee."

Esimerkiksi Veikkaus on suunnitellut aloittavansa syksyllä tai viimeistään vuoden vaihteessa digitv:n kautta pelattavan loton.

"Emme usko, että olisi välttämättä mikään kauhea pelaajaryntäys heti alussa, vaan pikemminkin meille on tärkeää olla liikkeellä varhaisessa vaiheessa ja päästä testaamaan kanavaa teknisesti. Varsinaiset odotukset liikevaihdoista ovat muutaman vuoden päässä", luonnehtii Veikkauksen kehitysjohtaja Risto Rautee.

"Kyllä niitä palveluita alkaa vähitellen tulla lisää", vakuuttaa mediayksikön päällikkö Ismo Kosonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Hän myöntää, että digitelevision alkutaipaleella odotettiin lisäpalveluita syntyvän vilkkaammin kuin todellisuudessa on tapahtunut.

"Ehkä ilmassa oli jonkinlaista hypeä, kun hommaa aloiteltiin, mutta kyllä tässä silti ihan kohtuullisesti ollaan aikatauluissa. Nopeamminhan tämä näyttää etenevän kuin aikanaan gsm-puhelin", Kosonen huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä