Poikkeuksellisen leuto alkutalvi ja lämmin viime kesä eivät vielä merkitse sitä, että maapallon ilmasto olisi lämpenemässä ennakoituakin nopeammin, arvioi erikoistutkija Jari Liski Suomen ympäristökeskuksesta. Lämpenevästä suunnasta huolimatta säät vaihtelevat edelleenkin vuosittain.
-- Tämä talvi on pikemminkin tyypillinen esimerkki siitä, millainen on tulevaisuuden talvi parin-kolmenkymmenen vuoden päästä, sanoo Liski.
Suomea lämmittivät marras-joulukuussa Pohjois-Atlantin runsaat matalapaineet, jotka työnsivät meille leutoa ja kosteaa ilmaa. Joulukuun keskilämpötila oli koko maassa 6--8 astetta korkeampi kuin vertailukaudella 1971--2000.
Viime vuosina säitä on verrattu pitkäaikaisiin keskiarvoihin ja saatu lämpöennätys toisensa perään. Liski huomauttaa, että meneillään ja edessä on uuteen suuntaan eli lämpimämpään ilmastoon vievä muutos.
-- Käsitys siitä, mikä on normaalia, muuttuu, toteaa Liski.
Myrskyt ja tulvat suurimpia uhkia
Eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät köyhien maiden asukkaat, joilla on vähiten mahdollisuuksia varautua helle- ja kuivuuskausiin, myrskyihin ja tulviin. Äärimmäiset sääilmiöt liittyvät yleiseen lämpenemiseen.
Suomen oloissa ilmastonmuutoksen arvioidaan tuovan sekä haittoja että hyötyjä. Esimerkiksi maataloudelle lämpimämpi ilmasto on todennäköisesti eduksi.
Rakennusohjeita voidaan joutua rukkaamaan, sillä nykyinen käsitys hyvästä rakentamisesta perustuu menneiden vuosikymmenten oloihin. Lähivuosina suurimmat uhat yhteiskunnalle ovat Liskin mukaan kuitenkin myrskyt ja tulvat.
-- Tulvariskin kasvulla on merkitystä esimerkiksi kaavoitukselle. Ei kannata rakentaa tulvaherkille alueille. Tärkeää on myös voimalaitosta perustettaessa miettiä, miten kauas merenpinnasta se on syytä rakentaa, selvittää Liski.
Esimerkiksi Helsingissä kova talvimyrsky voi Liskin mukaan tehdä melkoista jälkeä. Kun meri ei ole jäässä, tuuli voi painaa vettä pitkällekin. Napajäätiköiden sulamisen on arvioitu nostavan merenpintaa jopa metrillä sadan vuoden kuluessa. Liski muistuttaa, että Suomessa maa kuitenkin edelleen nousee viime jääkauden jäljiltä.
-- Suomen rannikoilla ei juurikaan maata painu uudelleen meren alle, arvioi Liski.
Suomalaiset ovat heränneet
Suomalaiset ovat Liskin mukaan kuluneena vuonna tulleet selvästi tietoisemmiksi ilmaston muuttumisesta. Tutkijathan ovat puhuneet asiasta jo vuosia.
-- Kyllä nyt on ruvettu heräämään, sanoo Liski.
Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, oleellista on vähentää hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä ilmaan. Teollisuus on keskeisessä asemassa, mutta myös auto- ja lentoliikenteellä sekä talojen lämmityksellä ja muulla kotitalouksien energiankäytöllä on huomattavasti merkitystä.
-- Öljylämmitys tuottaa kasvihuonekaasuja, mutta myös sähkölämmitys voi aiheuttaa niitä jos sähkö tuotetaan hiilivoimalassa, selventää Liski.
Hankalaksi asian tekee se, että lähivuosien päästövähennykset hidastavat ilmastonmuutosta vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua. Nyt taas kootaan menneiden vuosikymmenien satoa, arvioiden mukaan aina vuoden 2040 paikkeille saakka.
-- Vaikka päästöjen vähentämisen vaikutus näkyy viiveellä, se ei ollenkaan vähennä sen tarpeellisuutta, korostaa Liski.