Poliisin tietoon tuli viime vuonna reilut 30 000 pahoinpitelyrikosta, kertoo Tilastokeskuksen tuore selvitys. Luku on kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Oulun läänin kihlakunnissa tilanne on kaksijakoinen: toisaalla henkeen ja terveyteen kohdistuneiden eli väkivaltarikosten määrä laski, toisaalla nousi. Tietyissä kihlakunnissa kasvua voi kuvailla merkittäväksi.
Suomussalmen kihlakunnassa väkivaltarikoksia kirjattiin 127 kappaletta. Nousua edellisestä vuodesta oli peräti 43 prosenttia.
"Nousua selittää muutama yksittäinen rikossarja. Samojen asianomistajien välillä oli vuoden aikana useita tapahtumia", Suomussalmen kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen alleviivaa.
Väkivaltarikosten kirjo on laaja. Saman nimikkeen alle sijoittuvat muun muassa henkirikokset ja niiden yritykset, törkeät pahoinpitelyt, pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt.
Karjalaisen mukaan Suomussalmen luvuista ei kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä. Poliisipäällikkö pitää väkivaltarikosten kokonaismäärää vähäisenä - kasvupiikistä huolimatta.
"Kaduilla ja kylänraiteilla voi liikkua rauhassa", Karjalainen vakuuttaa.
Väitettä tukee ainakin se, että henkirikosten määrä väheni Suomessa tuntuvasti. Poliisin tietoon tuli 114 henkirikosta eli 34 tapausta vähemmän kuin toissa vuonna.
Alhoholinkäyttö
yleensä taustalla
Haapajärven kihlakunnassa väkivaltarikosten määrä kasvoi liki neljänneksellä. Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa on erityisen huolissaan tilastosta, joka liittyy törkeisiin pahoinpitelyihin.
Törkeiden pahoinpitelyiden määrä kääntyi Suomessa kahdeksan prosentin laskuun, mutta Haapajärven kihlakunnassa vastaavia tapauksia oli liki 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004.
"Törkeät pahoinpitelyt ovat raskasta kamaa. Niissä on ihmishenki aina vaarassa", Oulasmaa painottaa.
Väkivaltarikostilasto, 250 tapausta vuonna 2005, ei mairittele Haapajärven kihlakuntaa. Silti kihlakunnassa on nähty pahempiakin vuosia. Esimerkiksi 1998 väkivaltarikoksia kirjattiin pitkälti yli kolmesataa.
Synkeiden lukujen taustalta löytyy tuttu selittävä tekijä.
"Kotihälytys tai nakkikioskikahakka, on alkoholilla yleensä osuutta asiaan", Oulasmaa huokaa.
Poliisi sitoutunut
lukujen siistimiseen
Yksi poliisihallinnon keskeisistä tavoitteista on väkivaltarikollisuuden vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään omaa toimintaa tehostamalla sekä tiivistämällä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Poliisin kannalta yhtälö on haastava. Kolme neljästä väkivaltarikoksesta tapahtuu neljän seinän sisällä, jolloin poliisin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
"Jälkipyykin hoitamista. Sitä poliisin työ usein on", Oulasmaa hymähtää.
Kiinteistöjen ulkopuolella valvontaan on paremmat edellytykset.
"Tehostamme valvontaa ravintoloiden sulkemisajan jälkeen niissä paikoissa, joissa katsomme sen tarpeelliseksi. Lisäksi puuttumiskynnys asioihin madaltuu."
Oulasmaa allekirjoittaa kollega Antti Karjalaisen näkemyksen siitä, ettei tavallisten kansalaisten tarvitse pelätä turvallisuutensa puolesta.
"Suurkaupunkeihin verrattuna Haapajärvellä on todella turvallista. Sivullisiin kohdistuvat päällekarkaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, katuryöstöistä puhumattakaan."
Oulasmaan joukot ovat hoitaneet ruutunsa mallikelpoisesti. Haapajärven kihlakunnassa rikoslakirikosten - tekojen, joista voi seurata vankeusrangaistus - selviämisaste (93,3 prosenttia) oli koko maan korkein.