"Korve tentti, korve tentti!" Kiviniemeläinen Eija Pellikka Haukiputaalta tervehtii iloisesti tulijoita. "Koukää käntti koremmalle pentti."
Kun on käyty peremmälle, on tunnustusten aika. Konttikielen kuulija voi nyt kokea joko nostalgista onnea tai traumaattisen muistojen aallon.
"Konttikielellä kiusattiin aikanaan niitä, jotka eivät kieltä osanneet. Siis poikia", Eija paljastaa.
Eija ei edes tiedä, miksi konttikieli oli aikanaan nimenomaan tyttöjen bravuuri. Iloa taidosta joka tapauksessa riitti enemmän kuin lääkäri määräsi."Pojat eivät puhuneet, kojat pontti koivat entti kohuneet puntti."
Eija Pellikka opetteli konttikielen 1950-luvulla. "Konttikieli, jota toinen ei osannut, oli kuin salainen turvapaikka itselle", hän muistelee.
Nykyään Eija voi rupatella konttikieltä Kouvolassa asuvan sisarensa Tertun kanssa, tosin vain "joskus vähän", koskus jontti kohän väntti. Muita kontinkielisiä juttukavereita ei juurikaan ole.
"Konttikieltä kuulee harvoin. Olisi kiva olla joskus kokonaan konttikielisessä tilaisuudessa. Kukahan sellaisen järjestäisi?"
Moni kyllä osaa konttikieltä hitaasti, sana kerrallaan, tai kenties ymmärtää sanan sieltä, toisen täältä.
Eija Pellikan kanssa voi konttikielellä voi todella keskustella niitä näitä. Mitä aiot puuhata tänään? "Kormaan vantti koplaan nyntti ko jantti kounkäntti konkilla lentti. (Varmaan nyplään ja käyn lenkillä.)
"Toivotko hyviä hiihtokelejä viikonlopuksi?
"Koojontti!" (Joo!)
Eija muistelee, että liikkeellä oli aikanaan myös her-kieli, eli jokaisen tavun eteen piti laittaa laitettiin her-liite, mutta hän ei sitä opetellut. "Olin niin ihastunut konttikieleen."
Nuorille tytöille konttikieli oli käypä paitsi poikien kiusaamiseeen, myös silloin, kun piti jutella kaverin kanssa asioista, joita ei oltu tarkoitettu vanhempien korville.
Kiviniemen kansakoululla tosin oli keittäjä-vahtimestari Anna, jonka luona koulun vintillä Eija oli usein yökylässäkin. Anna-täti oli kiinnostunut konttikielestä.
"Vastapalvelukseksi Anna puolestaan kertoi minulle millaista oli ollut sota-aikana keittäjän työ Sallassa. Nuorta tyttöä kiehtoi tavattomasti, kuinka Anna oli lähettänyt paketteja tuntemattomalle sotilaalle."
Jossakin paketissa oli ollut nimikin, vaikka Anna oli neiti-ihminen. Miten romanttista! "Koten mintti komanttista rontti!"
Eija Pellikka kertoo, kuinka hän on aikuisenakin saattanut kääntää haasteellisen tilanteen huumoriksi konttikielen avulla.
Kun sanoo "kopua antti" sen sijaan, että huokaa "apua", on tunnelma jo asteen verran hilpeämpi.
Nyt eläkkeellä Eija harrastaa nypläyksen lisäksi lukemista. Hannu Väisäsen Toiset kengät tuli joulun aikana ahmittua.
"Kova hyntti korja kintti", Eija kiittelee.
Konttikieli eli kontinkieli
Laajalti tunnettu, mutta yleisempi Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa. Laajalti tunnettu, mutta yleisempi Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.Konttikielessä vaihdetaan sanojen alkuosia kontti-kantasanan kanssa ja laitetaan sanat peräkkäin.
Rakenne: "sana" = sana + kontti (sanakontti) > konasantti.
Jos alussa on useita konsonantteja, kuten sanassa frakki, vaihdetaan ne kaikki toiseen sanaan. Jos taas sanan alussa ei ole konsonanttia, siirtyy toiseen sanaan vain vokaali. Frakki on ensin frakkikontti eli kontinkielellä kokkifrantti.
Jos ensimmäinen vokaali on pitkä, tulee myös sen korvaavasta vokaalista pitkä. Esimerkiksi haamu on kontinkielellä koomuhantti.
Leikkikieliä, joissa on erilaisia sanojen muodostamistapoja, on paljon. Yksi tunnetuimmista on siansaksa, jossa kahden perättäisen sanan ensitavut vaihdetaan.
Konttikielen kantasana on englannin "cant", joka tarkoittaa tietynlaista fraasia ja slangia.
Kontienkieltä äidinkielenään puhuvilla on ollut yhdistys Kopatellaanruntti kohdessäyntti eli Rupatellaan yhdessä.
Virroilla on Kollapuntti-leipomo ja Koosselidintti-huoltoasema.Sähkövatkain = kohkosäntti kotkainvantti
Rössypottukeitto = kossuröntti kottupontti koittokentti
Huomasitko? = kuomasitko hontti?
Appelsiini = koppelsiini antti
Vihannes = kohannes vintti
