Nuoret 2003. Suomen taiteilijain 108. näyttely Helsingin Taidehallissa ja Muu Galleriassa Helsingissä 9.2. saakka.
Onko jurytetty näyttely tuomaristonsa näköinen vai onko se läpileikkaus nuoresta kotimaisesta taiteesta - vai siltä väliltä.
540 taiteilijaa tarjosi Nuoret 2003 -näyttelyyn kaikkiaan 1 419 teosta. Nyt Taidehallissa ja Muu Galleriassa on esillä 61 taiteilijan 81 teosta.
Nuoruus tarkoittaa, että tekijä on 35 vuotta tai alle. Näyttelyn taiteilijoista valtaosa on syntynyt 1970-1975.
Jury, itsekin nuoret Reija Palo-oja Suomen Taiteilijaseurasta, Anu Suhonen Taideteollisesta korkeakoulusta ja Marcus Åström Turun Piirustuskoulusta sanoivat valinneensa teokset niin, että ripustukseen tulee ilmettä myös karsiutuneista teoksista. Niinpä näyttelyssä on paljon videoita ja valokuvia, piirustusten ryppäitä ja kaikessa taiteessa figuratiivisuutta ja kerronnallisuutta. Monien tarinat menevät lapsuuden kokemuksiin.
Valokuvat ovat Nuoret 2003 -näyttelyn vahvaa antia.
Nuoret eivät ole yhtä itsekeskeisiä kuin monet nykykuvaajistamme. Kuvat ovat hiljaisia, nostalgisoivia palasia viipyilevistä tunnelmasta. Karin Bengtsson Nygårds (s.1980) ja Tommi Pylkkö (s. 1977) eivät epäröidä tuoda kuviinsa auringonlaskun taivasnäkymääkin. Pylkön vedoksen tiukan modernistisine sommitelmineen voi tulkita kunnianosoitukseksi kuvan tekstin kohteelle: Foto Matti A. Pitkänen.
Myös näyttelyn nuorimman Aino Jääskeläisen (s. 1980) parveketutkielmassa lämpöä ja kaihoa. Sanna Kannisto (s.1974) kuvaa ympäristön voimaa ja aiheen herkkyyttä.
TaidemaalaritJohannes Kangas (s. 1967), Mauri Kuitula (s.1972), Janne Räisänen (s.1971) ja kuvaveistäjä Inka Nieminen (s. 1971) ovat jo aikaisemmista näyttelyistään tunnettuja pohjoisia nuoria taiteilijoita.
Nyt Nuoret 2003 -näyttelyssä Kangas suuntautuu lupaavasti matissemaisen modernismin juurille, Räisänen kohti maisemallisuutta ja Nieminen jatkaa hellyttävien lammasveistostensa teemaa. Kuitulan 13-osainen ekspressiivinen, aihettaan toistava sarja sai jo näyttelyn info-tilaisuudessa kollegalta maininnan "pikkupalsa".
Taidemaalari Heli Vehkaperällä (s. 1976) on myös pohjoiset juuret. Hänen pelkistetyssä maalauksessaan on ilmavuutta, kerrontaa ja nostalgiaa. Katri Sipiläinen (s. 1979) yhdistää teoksiinsa hentouden ja vahvuuden. Ja Niina Rädyn suurikokoisissa, tummissa ja sommittelullisesti vahvoissa lapsikuvissa oli samaa hiljaista lujuutta kuin - Venny Soldan-Brofedltin körttimummoissa.
Teosryppäät, kuten Kuitulankin, ovat näyttelyn tunnusmerkkejä. Monet niistä koettelevat tarkoituksella rajoja. Kuitula pornon ja Hyäryllistä-taiteilijaryhmä kitschin suuntaan. Ryhmän Muistokokoelmassa on kymmeniä kymppikuvaotoksia liimattu sahatuille koivupyörylöilleen, matkamuistoja jokatorin tapaan.
Maarit Nevanperä (s. 1975) on tehnyt koosteen kauppa- ja pankkikuiteistaan. Mirimari Väyrynen (s. 1976) piirustaa kuulakärkikynällä A4-arkeille muun muassa symbolisia kavionjälkiä. Maija Blåfieldin (s. 1973) viittauksellisesti eroottisen värikynäpiirustusryppään Maecenas Kilta palkitsi 6 000 eurolla.
Näyttelyn videoissa on menoa, vauhtia ja huumoriakin. Minna Suoniemen (s. 1972) videoteoksessa Ilmakitara on ilmeistä oululaisvaikutusta.