Ny­ky­päi­vän it­ku­vir­si on su­lois­tet­tua nais­asiaa

Nykynaisen murheetkin suloistuvat itkuvirreksi. Ääneen itkemällä voi valittaa avioeroa, luonnon saastumista, maanjäristyksiä, hoitovapaan loppumista, menetettyjä juuriaan, eli mitä tahansa itseä ja muita ihmisiä koskettavaa.

Sofia Silfvast laatii itkuvirttä oman äitinsä ja äidinäitinsä kohtalosta, karjalaisten juurien menettämisestä. Hietajärven perinnetalossa Suomussalmella pidettävä itkuvirsikurssi kuuluu kansanmusiikkitapahtuma Sommeloon.
Sofia Silfvast laatii itkuvirttä oman äitinsä ja äidinäitinsä kohtalosta, karjalaisten juurien menettämisestä. Hietajärven perinnetalossa Suomussalmella pidettävä itkuvirsikurssi kuuluu kansanmusiikkitapahtuma Sommeloon.
Sofia Silfvast laatii itkuvirttä oman äitinsä ja äidinäitinsä kohtalosta, karjalaisten juurien menettämisestä. Hietajärven perinnetalossa Suomussalmella pidettävä itkuvirsikurssi kuuluu kansanmusiikkitapahtuma Sommeloon.

Nykynaisen murheetkin suloistuvat itkuvirreksi. Ääneen itkemällä voi valittaa avioeroa, luonnon saastumista, maanjäristyksiä, hoitovapaan loppumista, menetettyjä juuriaan, eli mitä tahansa itseä ja muita ihmisiä koskettavaa.

"Itsesääli ei ole itkuvirren tarkoitus", Hietajärvellä itkuvirsikurssia vetävä musiikin maisteri Liisa Matveinen sanoo. Itkuvirsi pikemminkin lohduttaa.

Kurssilla laadittiin oma itkuvirsi: aihe omin sanoin paperille, sitten suloistutettiin sanoja kiertoilmaisuksi, lisättiin alkusointuja ja toistoja. Matveisen mukaan sävel tulee itsestään, kun alkaa itkeä ääneen. Sävel muovautuu jokaisella itkijällä omakseen.

Helsinkiläinen uskontotieteen opiskelija Sofia Silfvast laati itkua oman äitinsä näkökulmasta: äidin äiti on Karjalan evakko, mutta äiti ei lapsena saanut oppia karjalan kieltä eikä kulttuuria. Aikuisena hän etsi karjalaisjuuriaan ja liittyi ortodoksikirkkoon.

"Itkuvirret kiehtovat minua, olen tehnyt niistä tutkielmankin. Uskallankohan näyttää omaani äidille tai mummulle? Uskon, että he ilahtuvat, kun tyttärentytär haluaa eläytyä heidän elämäänsä", Silfvast pohtii.

TeatteriammattilainenAnne Hyvärinen Tampereelta otti itkuvirtensä aiheeksi unen ensirakkaudestaan ja rakastetun menetyksestä. Runko syntyi nopeasti ja Liisa Matveinen neuvoi itkukielen tekniikkaa. Toinen nainen vaihtui haisevaksi haahkalinnuksi tai haaskalinnuksi.

"En tiedä, esitänkö tätä missään. Itkuvirsi voisi sopia vaikka polttareihin tai lapsuuden ystävien tapaamiseen. Mietin myös itkuvirsien työstämistä esityksiin."

Kuolinitkuja ja valituslauluja itkevät esimerkiksi Amerikan intiaanit ja monet Afrikan heimot. Karjalassa itkettiin muuallakin kuin hautajaisissa; oli hääitkuja, sotaanlähtöitkuja ja tilapäisitkuja.

Liisa Matveinen on elvyttänyt itkuvirsiperinnettä. Sari Kaasisen itkuvirsiä kuultiin Kuivajärvellä viime viikolla. Äänellä itkijöillä on oma yhdistyskin. Kansanmusiikkitapahtuma Sommelossa Kuhmossa on tänään itkuvirsiseminaari ja Matveisen konsertti.

"Nykyään itkuvirsi ei enää liity riitteihin. Sille pitäisi löytää uusia käyttömuotoja."

Naisten omasta itkuperinteestä on tulossa trendi. Suunnitteilla on itkuvirsiopettajien kurssitus Kauniaisissa. Entisenä Ilomantsin paluumuuttajana Liisa Matveinen tietää, että enemmän kuin Kauniaisissa, riittää itkun aihetta syrjäseuduilla. "Kun kaikki loppuu, kaikki lähtevät, itkuvirsi voi tuottaa helpotusta."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä