Ny­ky­mu­sii­kin kant­to­ri Pii­pa­ri­nen

Oululaisen harmonikkataiteilijan Timo Kinnusen hahmo tuo mieleen Maalaiskomedia-sarjan boheemin kanttori Piiparisen. Sillä erotuksella vain, että viinan kanssa tämä mies ei liikoja läträä.

Timo Kinnusen Pikini-konserttiharmonikka taipuu jo muuhunkin kuin oman aikamme taidemusiikkiin.
Timo Kinnusen Pikini-konserttiharmonikka taipuu jo muuhunkin kuin oman aikamme taidemusiikkiin.

Oululaisen harmonikkataiteilijan Timo Kinnusen hahmo tuo mieleen Maalaiskomedia-sarjan boheemin kanttori Piiparisen. Sillä erotuksella vain, että viinan kanssa tämä mies ei liikoja läträä.

Mutta kun Kinnunen saa tv:n kokoisen instrumentin syliinsä, ilme on vähän kuin Piiparisella. Ajantaju hämärtyy ja säveltaide ottaa vallan.

Harmonikka ja oman aikamme musiikki ovat lähes 40-vuotisesta urasta huolimatta yhä vaan intohimo. Kinnusen elämässä vuorottelevat vahva luovuus ja tavallisempi luovuus.

Nyt on taas vahva aika: ideat sinkoilevat Keski-Eurooppaan asti. Kotikaupungissa työlistalta löytyy muun muassa Terveisiä Maasta -konsertti.



Musiikin aika
juhlii heinäkuussa


Kinnunen perusti vuonna 1982 Viitasaarelle kansainvälisen Musiikin aika -nykymusiikkitapahtuman säveltäjä Jukka Tiensuun kanssa.

Heinäkuun alussa Musiikin aika viettää 25-vuotisjuhliaan ja molemmat kantaisät on kutsuttu mukaan esiintymään.

"Tapahtumaan liittyneitä käytännön asioita pyörittelin alussa aika pitkälti yksin, koska Tiensuu asui Pariisissa. Opiskelin silloin Sibelius-Akatemiassa ja Jyväskylän yliopistossa ja opetin harmonikansoittoa Tampereen konservatoriossa", Kinnunen kertoo.

"Festivaalin järjestäminen oli oman soittoharrastukseni takia ollut jo pitkään haaveissa. Opin nopeasti pitämään musiikista, joka perinteisessä katsannossa oli vähän outoa. Minua kiinnosti oman aikamme taide yleensäkin, ja nimenomaan taiteenlajien välinen vuorovaikutus. Olin siis vähän vinksahtanut nuoresta pitäen, varmaan jokin geenivirhe."

Myöhemmin Sibelius-Akatemian vuosina Kinnuselle selvisi, että koko Suomen musiikkielämä oli "aika lailla perinteinen ja moderneja suuntauksia vieroksuva", vaikka juuri niihin aikoihin perustettiin Korvat auki -yhdistys ja järjestettiin ensimmäinen Helsingin biennaali.



Cagen konsertti
kirvoitti reaktion


Musiikin ajan talous toimi alkuvuosina kädestä suuhun. Festivaalia jouduttiin pönkittämään myös opintolainarahoilla.

"Kuhmon Kamarimusiikki antoi meille uskoa siihen, että maaseudulla voi järjestää merkittäviä kulttuuritapahtumia, vaikka linjamme oli aika radikaalisti toisenlainen kuin Kuhmossa, vallankumouksellinenkin siihen aikaan", Timo Kinnunen arvioi.

Viitasaarella heräsi festivaalin vastainen kansanliike sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen säveltäjä John Cage oli kesällä 1983 esittänyt kirkossa teoksensa Branches. Siinä Cage muun muassa katkoi risuja ja rapisutti niitä paperipusseissa. Paikkakuntalaiset kokivat, että heitä pantiin halvalla.

"Cagen tapa tehdä musiikkia oli niin uutta, että jotkut tunsivat itsensä loukatuiksi ja lähtivät keräämään adressia sen puolesta, että tällainen olisi hävitettävä maan päältä. Asiasta kasvoi kansallisestikin merkittävä keskustelunaihe."

Vasta-aallokosta huolimatta Viitasaaren musiikkikursseille kerääntyi opiskelijoita ympäri maailman. Ensimmäisenä kesänä heitä oli 100 ja toisena 120. Opettajiksi saatiin alan parhaita voimia, muun muassa sopraano Jane Manning, pasunisti Vinko Globokar ja viulisti Benjamin Hudson.



Soitinteatteria toukokuussa


Oulun konservatoriossa ja ammattikorkeakoulussa Timo Kinnunen opettaa harmonikansoiton lisäksi vapaata improvisaatiota ja nykymusiikkia.

Seuraava ponnistus uuden säveltaiteen alalla tapahtuu Terveisiä Maasta -konsertissa Madetojan salissa 6. toukokuuta. Esiintyjiä ovat Kinnusen ohella kiiminkiläislähtöinen mezzosopraano ja viulisti Virpi Räisänen-Midth sekä Petri Sirviön johtama Mieskuoro Huutajat.

"Erikoisen kiinnostava omassa lajissaan on Jouni Kaipaisen X-citement, joka edustaa soitinteatteria. Konsertin muut kantaesitykset ovat Tapio Tuomelan Itkuvirsi ja Asko Hyvärisen Cosmic Messenger, jonka teksti perustuu Voyager II -luotaimen mukana avaruuteen lähetettyihin Maan asukkaiden tervehdyksiin", Kinnunen selvittää.

Hollannissa vaikuttavan Räisänen-Midthin kanssa Kinnunen muodostaa palla & pallas -duon, jolla on jo ollut useita esiintymisiä Hollannissa.

Maailmankuulun Mondriaan-kvartetin kanssa duo pitää 26. toukokuuta Amsterdamissa yhteiskonsertin, jossa saa kantaesityksensä kreikkalaisen Dimitris Andrikopouloksen teos mezzosopraanolle, harmonikalle ja jousikvartetille.

Ilmoita asiavirheestä