Ny­ky­ajan Vir­si­nik­ka­ri

Kolme vuotta sitten Risto Nyman kyllästyi miellyttämään muita. Koko ikänsä bändeissä soitettuaan hän ymmärsi olevansa liian kiltti siihen touhuun.

Oulun seurakunnat syventyvät
Martinpäivän kunniaksi perinteisemmän
virsinikkarin, Martti Lutherin, virsiin.
Oulun tuomiokirkossa Lutherin
virret kaikuvat 9.11. kello 15 ja
Maikkulan kappelissa 10.11. kello 18.

Kolme vuotta sitten Risto Nyman kyllästyi miellyttämään muita. Koko ikänsä bändeissä soitettuaan hän ymmärsi olevansa liian kiltti siihen touhuun.

"Tein biisejä elättääkseni muiden unelmia. Se oli valetta", Nyman myöntää nyt.

Hän on unohtanut miellyttämisen tehtyään surullisia ja voimakkaassa mollissa soivia virsiä.

"Kappaleet ovat erittäin henkilökohtaisia sydämeni lauluja. Vertauskuvallisesti voisin esittää, että olen mennyt pohjalle uudelleen, noukkinut sieltä tuskasta hehkuvan kiven ja kantanut sen ylös. Kun kivi on jäähtynyt, kappale on valmis esitettäväksi. Tämä on ollut pitkä, elämäni mittainen prosessi", artisti kertoo.

Christoartin kappaleista voi löytää myös lohdun.

"Olen usein miettinyt, että mitä ´terveempi´ ihminen on, sitä enemmän hän musiikkiani vierastaa. Aerobic-salilla käynyt reipas suorittaja ei helposti virsilleni lämpeä ja myös pelkää niitä. Keikoilla taas näen usein hymyileviä ihmisiä. Vaikeiden asioiden käsittely on usein helpompaa huumorin avulla, ja joku varmaan kuulee musiikissani tragikomiikan", hän pohtii.

Nyman soittaa mahdollisia avustajia käyttäen kaikki soittimensa itse. Miestä tympii suunnattomasti nykykulttuuri Idolseineen ja Guitar Hero -peleineen.

"Miksi joku haluaa opetella soittamaan teknisesti oikein jonkun toisen tekemää kappaletta?"

Nyman näkee vahvuudekseen sen, että on aidosti yleisönsä puolella.

"En voisi ajatella tekeväni musiikkia enää sillä ajatuksella, että tämä myy. Ja jos ihminen haluaa rikastua, ei hänen kannata siihen kitaransoitolla pyrkiä."

Muusikon tuntiliksoja on mahdotonta laskea rahassa. Jos kaiken treenikämpillä vietetyn ajan summaisi, ei täällä moni soittaja plussalle päätyisi.

"Motiivit musantekoon ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaiset: en voisi elää muuten", Nyman tunnustaa.

Olemassaoloonsa hänellä on myös vastaus.

"Olen liian terve elämään ja liian hullu kuolemaan. Turhan omilla asioillani mäystäämisen yritän jättää vähemmälle. Kysymys on eniten kuitenkin omasta vapautumisestani ja siitä, että voin kertoa olevani aidosti sitä mitä olen."

Eniten tämän päivän taiteenteossa Nymania hämmentää se, että monet miettivät, kuinka he olisivat mahdollisimman pätevän kuuloisia.

"Ja se pätevyyteen pyrkiminen kyllä näkyy myös läpi", virsinikkari pohtii.

Ilmoita asiavirheestä