Nykyään pääsiäiskokot eivät karkota noitia, vaan houkuttelevat niitä. Niin Oulussakin, missä kokon polttoon liittyy myös trullikilpailu.
”Suuren kevätjuhlan pimeänä yönä, jolloin vanhat trullit kähmivät navetoissa ja lentää kahnustivat pirujen kanssa pitkin pitäjiä, leimahti pitkin lakeutta kymmeniä pääsiäisvalakioota. Ne loimottivat ja lepattivat öisellä hangella kuin kaameat noitavalkeat, väsähtivät välillä, tohahtivat taas uudelleen ja lennättivät tulisia kieliä ja kipunoita pimeään korkeuteen.”
Näin kuvaili Samuli Paulaharju vuonna 1932 julkaistussa Härmän aukeilta -kirjassaan.
Kustaa Vilkuna puolestaan tiesi kertoa Vuotuisessa ajantiedossa (1950), että lankalauantaiehtoo oli vanhan kansan uskomuksissa vuoden huonomaineisin, sillä pahan voimat olivat liikkeellä.
Elävä tuli on kuitenkin ”alkuaine”, jota kaikki pahan voimat pelkäävät. Ja ennen kaikkea ne karttavat väkeviltä tuoksuvista rojuaineista lähtevää tulta, joka suitsuttaa ympärilleen kitkerää ja sakeaa savua.
Aikoinaan pääsiäiskokko tehtiinkin savuavista aineista, kuten katajista ja terva-astioista. Vilkunan mukaan oli ilmeistä, että tulilla on alkujaan peloteltu noitia ja trulleja.
Nykyäänpääsiäiskokko ei karkota trulleja, vaan paremminkin houkuttelee niitä. Näin myös Oulussa, missä LC Oulun kokko syttyy lankalauantaina Lammassaaressa jo 38. kerran.
Ensimmäistä kertaa kokko sytytettiin pääsiäisenä 1980. Idean keksi Kalajoki–Ylivieska-alueelta kotoisin oleva Yrjö Rajamäki, joka halusi tuoda pohjanmaalaisen perinteen Ouluun, kertoo tämän vuoden kokkovastaava Reino Lohilahti.
– Oulussa ei pääsiäiskokkoperinnettä ollut, joten keksimme nivoa perinteen tuonnin hyväntekeväisyyteen.
Lammassaaren pääsiäiskokko on pääasiassa lasten tapahtuma, jonka tärkeässä osassa on trullikilpailu. Myös ilmapallot, makkarat ja erityisesti onginta on lasten mieleen.
Trullikilpailu on lapsille ilmainen ja jokainen pikku-trulli saa palkinnon.
Pääsiäiskokon pääjärjestäjä on LC Oulu ja sitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Joskus aikaisemmin kokossa poltettiin, mitä löytyi, esimerkiksi vanhoja autonrenkaita, mutta nykyään poltetaan vain Oulun kaupungilta tulevaa puhdasta puuta.
Aikoinaan palokunta sytytti kokon ja oli paikalla tapahtuman ajan, mutta nykyään se ei enää ole mahdollista.
– Tietysti teemme aina ilmoituksen siitä, milloin kokko sytytetään ja milloin se on sammunut, kertoo Lohilahti ja harmittelee, etteivät ihmiset tahdo uskoa, ettei liian lähelle kokkoa saa mennä.
Puusta kun aina lentää palavia kipinöitä ja nailonvaatteelle osuessaan reiänhän ne tekevät.
– Nyt olemme viisastuneet ja kokon luona on vartiointi sekä lippusiima, jonka sisäpuolelle ei ole menemistä. Lisäksi ohjaamme ihmisiä pois tuulen alapuolelta.
Keleistä riippuen paikalle odotetaan tulevaksi 200–500 henkeä. Jos ilma on hyvä, ei 500 ole mahdottomuus, varsinkin kun kärppä-ottelua ei ole yhtä aikaa, tuumii Lohilahti.
Tämä viikko on häneltä kulunut melko lailla valmisteluissa. Puut Lammassaareen tulivat keskiviikkona, mutta kokko kasataan vasta lauantaiaamuna, jottei kukaan saa päähänsä tuikata sitä tuleen ennen aikojaan.
Kokon mitoilla ei Lohilahden mukaan ole pyritty isottelemaan. Siitä tulee noin kolme metriä korkea ja halkaisijaltaan saman verran.
– Mutta jos ei sada ja saadaan hyvää puuta, niin kyllä liekit 5–6 metriä korkealle loimottavat.
LC Oulun perinteinen pääsiäiskokko Lammassaaressa 15.4. Trullikilpailu alkaa kello 18, kokko sytytetään noin kello 19.
Pääsiäisestä alkaa kokkovuosi
Kokko-tulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla.
Kokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien yhteydessä. Suomessa juhannuskokot roihusivat ensiksi maan itäisissä osissa ja sieltä ne ovat levinneet koko maahan. Ennen 1900-lukua niitä poltettiin lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Länsi-Suomessa aattoillan juhlatulia on sytytetty eri aikaan: pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja helluntaina sekä syyspuolella kekrinä.
Kokot liittyvät myös noin sata vuotta sitten Pohjanlahden rannikon vauraissa huvilayhdyskunnissa syntyneeseen venetsialaisjuhlaan.
Täälläkin kokkoillaan lauantaina
Muhos: Similän pellolla kello 14–15.30. Trulleille suklainen yllätys, aarteenetsintää, makkaraa, kahvia ja pullaa.
Raahe: Alpuan entisellä koululla kello 18. Makkaraa, lättyjä, kahvia ja arpoja. Haapajoen koululla kello 19. Makkaraa, mehua, arpoja ja onnenpyörä.
Siikajoki: Tuomiojan nuorisoseuralla kello 18. Trullikilpailu, makkaraa, kahvia.
Kalajoki: Hiekkasärkillä kello 20.30. Makkaraa ja virvokkeita.
Ylivieska: Kantokylän vanhalla koululla kello 19. Trulleille yllätys, makkaraa, kylätuotteita, pullaa ja kahvia.