Taiteilija Rita Apuli on saapunut maailman melskeistä kotitaloonsa Raahen kupeeseen Piehinkiin. Vanhaan isoisän rakentamaan taloon astuminen yli 10 vuoden jälkeen kirvoitti kyyneleet poskille.
"Juuriaan ei saisi kadottaa. Ne luovat pohjaa vahvalle omalle identiteetille ja ne auttavat erilaisuuden hyväksymisessä," Apuli toteaa.
Omia juuriaan hän ei ole unohtanut koskaan, vaikka lähtikin kotikonnuiltaan jo 1970-luvun lopulla. 1990-luvun alussa hän kävi pyörähtämässä äitinsä kanssa entisessä kodissaan, mutta tällä kertaa hän tuli muutamaksi päiväksi pystyttämään kesänäyttelyä.
Piehingissä taidegalleriaa pyörittävä nuoruudenystävä Jari Jansson houkutteli Apulin takaisin tuttuihin maisemiin. Taiteilija on tuonut mukanaan osan Tuovi Koivusen Louhen kartanolla -runokirjakuvituksistaan, jotka ripustettiin Janssonin gallerian seinille. Entiseen kotitaloonsa, nykyisen Puumestan konttoriin hän pystytti retrospektiivisen näyttelyn.
Kalevala nykypäivään
Kun Apuli kuuli Tuovi Koivusen lausuvan runojaan Siuntiossa pari vuotta sitten, inspiroitui hän niiden perisuomalaista symbolimaailmasta niin, että halusi luoda oman kuvamaailmansa niiden pohjalta.
"Ne herättivät voimakkaita mielikuvia, rytmi ja kieli olivat kiehtovia. Niissä oli jokin kalevalainen soundi ja rytmiikka uuteen aikaan muunneltuna. Se ei kuulostanut perinteiseltä."
Pian Gallen-Kallelan museon vieressä asuva Apuli havahtui siihen, että oli luomassa Kalevala-aiheisia töitä. Liekö monille ainoan ja oikean Kaleva-kuvittajan töiden läheisyys vaikuttanut asiaan?
"En edes itse tiedostanut asiaa alkuunsa, kunnes eräs ystävä totesi, että sinähän maalaat Kalevalaa."
Osa Koivusen runoista on selkeästi Kalevala-aiheisia. Apulin töissä Kalevala-hahmot ovat tuotu nykypäivään: Kullervo on Harley-Davidsonilla huristeleva hurjimus ja Lemminkäisen äiti on nuori ja kaunis.
"Pojathan näkevät äitinsä maailman kauneimpana naisena, miksi Lemminkäisen äidin pitäisi olla ruma ja vanha. Mielestäni asioita voi kuvata rehellisesti vain oman aikansa kautta."
Oma tekniikka
Apulin mukaan Kalevalan kuvasto edustaa suomalaisuutta, joka jokaisella on jossakin mielensopukassaan. Uutta perspektiiviä suomalaisuuteen hän sai asuessaan seitsemän vuoden ajan ulkomailla, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
"Suomalaisten tavat kummeksuttavat usein ulkomaalaisia. Vaikka pidämme etäisyyttä toisiimme, emmekä koskettele toisiamme herkästi, menemme saunaan alasti. Houkuttelin kerran amerikkalaisystäväni saunaan, ja he tulivat sinne bikinit päällä. Heille alastomuus on tabu."
Nykysuomalaisilta vaaditaan Apulin mukaan paljon aineellisia ja materiaalisia asioita.
"Tärkeintä on kuitenkin henki eikä aine", hän muistuttaa.
Taiteilija halusi ilmentää tätä kehittelemällään akvarellia ja tussia yhdistävällä tekniikalla.
"Menetelmä syntyi vahingossa lukuisten yritysten kautta. Tussi ilmentää tämän aikakauden kovuutta, akvarelli tuo siihen kontrastia. Tekniikka ei ollut helppo, sillä tussin kanssa pitää olla vakaa käsi."
Arjen estetiikkaa
Apulin juuret ovat tiukasti Piehingissä, jossa hänen äitinsä puolen suku, Mäntylät ovat eläneet jo 1700-luvulta lähtien. Hänen isoisänsä oli puuseppä.
"Muistan isoisäni huonekalut lapsuudesta. Ne eivät natisseet liitoksissaan kovissakaan leikeissä. Kun vanhempani erosivat, myytiin talo ja isoisän tekemät huonekalut, eikä minulle jäänyt muistoksi mitään."
Hän muistaa lapsuutensa ympäristön esteettisenä.
"Jokaisella lapsella on kauneuden taju. Kaunis ympäristö, luonnon kauneus herättää onnen tunteita, vaikka muut muistot eivät aina niin onnellisia olisikaan. Lapsi on avoin, auki arjen estetiikalle."
Yksi syy näyttelyn pystyttämiseen olikin se, että kun Rita Apuli nautti lapsuudessaan isoisänsä kätten töistä, haluaa hän nyt tuoda kunnianosoituksena omat luomuksensa näytille. Seuraavaksi Apuli vie työt Michiganiin Yhdysvaltoihin, jonne isoisän Kalle-veli aikoinaan joutui lähtemään vedettyään pitkää tikkua.
Rita Apulin Louhen kartanolla -taidenäyttely on esillä Janssonin galleriassa Piehingissä, Ylipääntie 14. Galleria on auki 19.6.-14.8. joka päivä klo 12-19.00. Retrospektiivinen näyttely Apulin entisessä kotitalossa, Ylipääntie 637.