Neljän vuosikymmen aikana koottu kuva nuorison elintapojen muutoksesta sai tarkennusta viime viikolla, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti nuorten terveystapatutkimuksen uudet tulokset. Keskeinen pitkän jakson havainto tuloksista on, että Suomen 12 – 18-vuotiaiden elintavat ovat ajan myötä radikaalisti kohentuneet.
Tutkimuksen kiinnostavimpaan aineistoon kuuluvat esimerkiksi nuorten päivittäistä tupakointia koskevat käyrät. Kun vielä 1980-luvun alussa lähes joka kuudes 14-vuotias poika tupakoi päivittäin, nyt näin tekee yksi sadasta.
Kaikissa poikien ikäluokissa käyrät ovat vajonneet. Esimerkiksi 18-vuotiaista tupakkatuotteita käyttää päivittäin enää noin joka viides.
Tyttöjen kohdalla lukemat ovat 2000-luvun vaihteen nousupyrähdyksen jälkeen nekin reippaasti pudonneet. Esimerkiksi 16-vuotiaista tytöistä tupakoi enää seitsemisen prosenttia.
Muutos on niin merkittävä, että sillä on jo kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tulosten perusteella voisi pitää mahdollisena jopa vuoden 2010 tupakkalain päätavoitteen toteutumista. Lakihan tähtää tupakoinnin loppumiseen Suomesta vuoteen 2030 mennessä.
Yksi kehityskulku kuitenkin rapauttaa uskoa tavoitteen saavuttamiseen: nuuskan käytön hämmästyttävä yleistyminen.
Kun kaksi vuotta sitten 18-vuotiaista nuorukaisista 17 prosenttia nuuskasi päivittäin tai silloin tällöin, uudessa tutkimuksessa lukema on jo yli 23 prosenttiin.
Pitkällä jaksolla nuuskan käytön kasvu on ollut rajua etenkin 16- ja 18-vuotiaiden ikäluokassa. Vielä 1980-luvun alussa nuuskaaminen oli tuossa joukossa suorastaan harvinaista.
Kehityskulku on erikoista ajatellen myös sitä, että nuuskaa ei ole saanut Suomessa myydä pariinkymmeneen vuoteen, ja ulkomailtakin sitä saa tuoda vain omaan käyttöön.
Kestävin tapa jarruttaa tämänkin haitallisen tavan yleistymistä taitaa olla valistus – niin vaikeaa kun muotitrendejä vastaan onkin kamppailla.
Tutkimuksen alkoholia koskeva merkittävin havainto on se, että sekä raittiiden nuorten osuuden että humalahakuisen juomisen lasku ovat pysähtyneet. Muutos ei vielä anna aihetta suureen huoleen, valppauteen kyllä. Riskitekijänä tutkimuksen tekijät pitävät niin sanottujen limuviinojen tuloa kauppoihin.
Kaikkiaan ministeriön teettämä tutkimus ei soita hälytyskelloja, ei ainakaan kovaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että tutkimus katsoo nuorison terveystapoja vain muutaman tekijän kautta.
Kun lasten ja nuorten elämästä ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä luodaan kokonaiskuvaa, on tärkeää tarkastella myös esimerkiksi liikuntatottumuksia. Kaikkein vakavimmilta nuorten terveysriskeistä näyttävät tätä nykyä mielen ongelmat.
Joka tapauksessa uusi terveystapatutkimus antaa tärkeää tausta-aineistoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen tulokset toivottavasti kuuluvat päättäjien korviin vaikkapa alkoholin myynnin säännöksistä käytävään keskusteluun.