Oulu Valtakunnallisen Nuukuusviikon pääteemana on tänä vuonna ruoan tuotannon ja ympäristön tilan väliset yhteydet. Viikon aikana kampanjoidaan lähiruoan, kotimaisten tuotteiden, luomutuotannon, kasvispainotteisen ruokavalion sekä Reilun kaupan tuotteiden puolesta.
Nuukuusviikon paikallinen tempaus järjestetään Linnanmaalla Oulun yliopiston keskusaulassa. Ruoan ekologisuuteen ja lähiruokaan keskittyvä näyttely on avoinna vielä torstaina kello 10-16.
Järjestäjinä toimivat Oulun Jätehuolto, Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitto, Oulun luonnonsuojeluyhdistys ja Oulun yliopiston ympäristöjaosto, joiden edustajat ovat paikalla vastaamassa ruuan ekologisuuden lisäksi muihinkin ympäristöaiheisiin pulmiin.
"Täällä saa vastata tiukkoihin kysymyksiin" toteavat yliopisto-opiskelijoiden tentattavaksi antautuneet Oulun jätehuollon neuvoja Ilona Suppanen ja Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliiton toiminnanjohtaja Tuija Biskop.
Näyttelyssä on esillä tietoa esimerkiksi ruuan energiankulutuksesta, luomuruuasta, ympäristömerkeistä, lähiruokapiireistä ja ekologisista selkärepuista.
Lähiruoan käsite venyy
Lähiruoan käsite on puhuttanut näyttelyssä. Mikä on lähiruokaa ja mikä ei? Oulun seudulla peruna on varmaankin aitoa lähiruokaa, kuten myös monet kasvikset. "Jossain tuotteessa jo suomalaisuus on lähiruokaa", Biskop huomauttaa.
Vertailut ovat kuitenkin ongelmallisia, kun lähiruokasopassa sekoittuvat elintarvikkeiden tuotannon aiheuttamat ympäristöhaitat ja tuotannon vaatima energia, kuljetus tuotantopaikalta kauppaan, työllistävät vaikutukset ja tietysti makukin. Onko esimerkiksi Suomen talvessa keinovalossa kasvanut tomaatti parempi kuin Espanjasta meille lennätetty?
"Kuluttajan valinnat ovat vaikeita, ja ne vaativat paljon vertailua, työtä ja ajattelua", muistuttaa Suppanen.
Varmaa on kuitenkin se, että ruokavalinnoilla voi säästää luonnonvaroja ja energiaa. Elintarvikkeiden kulutus aiheuttaa noin puolet kotitalouksien energiankäytöstä, kun laskelmissa otetaan huomioon elintarvikkeiden valmistuksen aiheuttama energiankulutus.
Biskop huomauttaa, että lähiruokaa tulee vapaille markkinoille varsin vähän. Monet lähiruokaperunat ja -porkkanat on myyty kaupoille jo kylvövaiheessa.
On toki luonnollista, että viljelijä pyrkii varmistamaan tuotteidensa kaupaksi saannin, mutta samalla suoramyynti ilman välikäsiä vaikeutuu.
Biskop ja Suppanen peräänkuuluttavatkin tuottajien yhteistyötä ja vaikkapa omia lähiruokatuotemerkkejä. Myös erilaiset ruokapiirit voisivat olla toimiva ratkaisu lähiruoan hankkimiseen.
Jos on lähiruoan käsite epäselvä, eivät ympäristömerkitkään ole yksiselitteisimmästä päästä. Merkkiviidakko on usein osoittautunut kuluttajille sekavaksi. "Aina ei ole selvää, mitkä merkit ovat virallisia ja mitkä mainoksia", Suppanen ja Biskop kertovat kokemuksia.