Supersarjan loppuottelut saivat melkoisesti uutta maustetta, kun vuosituhannen vaihteen molemmin puolin mestaruutta juhlinut Kiteen Pallo90 sai vastustajakseen ensimmäisestä kullastaan haaveilevan Nurmon Jymyn.
Etelä-Pohjanmaalla oli tälläkin kaudella kolmasosa pääsarjan tusinasta joukkueesta, mutta finaaleita pesäpalloilun perinnemaisemissa nähdään ensi kertaa sitten Alajärven Ankkurien kultaisen syksyn 1989.
Parin lyhyemmän huipennuksen jälkeen mestaruuteen vaaditaan jälleen kolme voittoa. Kulta ratkeaa joko reilun viikon kuluttua viikonloppuna tai viidenteen koitokseen venyessään viikkoa myöhemmin.
"Joukkueet tuntuvat olevan tasaväkiset, joten samalta viivalta lähdetään", välttelee paineita Kiteen pelinjohtaja Pasi Varonen.
"Meille sopii lähteä haastajina matkaan. Tänä kesänä emme ole Kiteetä voittaneet (kolme ottelua), mutta sama tilannehan oli välierissä kukistamamme Sotkamonkin kanssa", kuittaa Nurmon viuhkamies Jussi Järvinen.
Kiteellä pelataan sunnuntaina (4.9.), lauantaina (10.9.) ja tarvittaessa lauantaina 17. syyskuuta.
Nurmolaiset suunnittelivat otteluiden siirtämistä parin kilometrin päähän Seinäjoelle, mutta mainosten siirtäminen olisi ollut liian työlästä. Nurmossa kootaan jo lisäkatsomoita, jotta istumaan mahtuisi enemmänkin kuin 2000 katsojaa.
Jymy isännöi loppuotteluita torstaina (8.9.) ja tarvittaessa sunnuntaina 11. syyskuuta.
Nurmon voitettava
jälleen vieraissa
Nurmolaiset eivät mestaruutta ilman vierasvoittoa saa. Sotkamon Jymyn joukkue kukisti matkoilla peräti kahdesti, kun välieräsarjan katkaiseminen kotona ei onnistunut.
"Nurmolla on huikea suoritus takanaan. Monelta on jäänyt tekemättä kahden vierasvoiton hakeminen Hiukasta", kehuu Varonen.
"On mietittävä sitäkin, kuinka yleisöä vastaan pelataan. Kaikenlaista torvea taitaa olla odotettavissa", Järvinen ennakoi.
Nurmolaiset hakivat Kiteen Rantakentältä voiton viime kauden jatkosarjassa, mutta tällä kaudella keskinäisistä otteluista ei irronnut eteläpohjalaisille pistettäkään. Minne pohjalaislyönnit nyt suunnataan?
"Ketään ei lähdetä kiertämään, mutta eiköhän joku saa muita enemmän lyöntejä. Lähinnä sieltä lyhimmästä päästä", viittaa Järvinen ainakin Hyvinkään Tahkon välierissä pommittamaan KiPan kolmospolttajaan Saku Kapaseen.
"Ulkopeli on kivijalkamme. Yhtään ilmaista juoksua ei tässä vaiheessa saa antaa", julistaa Varonen.
Kiteellä on koossa pitkälti sama porukka, joka juhli mestaruuksia jo 1999 ja 2000. Kahdeksalla KiPan pelaajista on mestaruus ja seitsemällä heistä peräti kaksi. Oma lukunsa ovat nelinkertaiset kultamitalistit, Sotkamossakin huuhtoneet Toni Kohonen ja Juha-Matti Sirviö.
Vain Vainiopää maistanut kultaa
Nurmolaisista puolestaan vain Oulussa juhlinut Mikko Vainionpää on päässyt maistamaan kultaa. Loppuotteluissa ovat esiintyneet lisäksi Pattijoen väreissä Teijo Kankaanpää ja Antti Tokkari.
Nurmon ainoa mitali on vuonna 1956 saavutettu pronssi. Seura palasi pääsarjaan viime kaudeksi liki kahden vuosikymmenen tauon jälkeen.
"Lokakuussa asetettu tavoite on saavutettu. Paikka loppuotteluissa oli juttumme. Näitä pelejähän ei kukaan lähde häviämään. Itse en ainakaan tunne sellaisia käsitteitä kuin hopea tai neljäs sija", sieppari Vainionpää naurahtaa.
Vainionpää on todellakin rutistanut kaudet loppuun asti. Hänen palkintokaapistaan löytyy kullan jatkeeksi neljä pronssimitalia.
"Jos finaaliin pääsee, on menestyksensä ansainnut. Nurmolla on kiero pelinjohtaja", kuittaa KiPan lukkari Kohonen.
"Sotkamolla on selkeä konsepti sisäpelissä, mutta Nurmo on arvoituksellisempi. Sieltä saattaa tulla mitä ja milloin vain", Varonen toteaa.