Nurkat ojen­nuk­seen

Kalajoki Merenojan tilan rakennusten nurkat Heikinpiha 2:ssa ovat tanakasti ojennuksessa ja rakennukset tuhdissa punamultamaalissa.

Kesän kestäviä korjauksia. Simo Nikupaavo on järjestelmällisesti pyrkinyt pitämään huolta Merenojan tilan pihapiiristä. Lopputulosta ihailee myös taidehistorioitsija Sari Alajoki.
Kesän kestäviä korjauksia. Simo Nikupaavo on järjestelmällisesti pyrkinyt pitämään huolta Merenojan tilan pihapiiristä. Lopputulosta ihailee myös taidehistorioitsija Sari Alajoki.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo


Kalajoki
Merenojan tilan rakennusten nurkat Heikinpiha 2:ssa ovat tanakasti ojennuksessa ja rakennukset tuhdissa punamultamaalissa. Tilan rakennukset, joista vanhimmat ovat 1840-luvulta, ovat hyvä esimerkki siitä, miten vanhat rakennukset on saatu säilytetyiksi.

Simo Nikupaavo (44) on järjestelmällisesti kunnostanut rakennuksia isänsä kanssa, ottanut aina yhden kesän projektin. Silti hän sanoo tuntevansa syyllisyyttä siitä, kuinka huonosti rakennuksia on hoidettu. Isossa pihapiirissä näkee edessään aina tekemätöntä työtä.

Merenojan tila on Kalajoen Pohjankylän vanhimpia tiloja ja taloja, aikanaan Oskari ja Siiri Santaholmalta ostettu. Siten ne liittyvät sahankin historiaan. Piha on umpipiha, jollaisia on jäljellä enää harvoja.

Tila on mukana juuri alkaneessa vanhojen rakennusten säilyttämishankkeessa, joka koskee Ylivieskan seutukunnan kuutta paikkakuntaa. Tavoitteena on säilyttää seutukunnan alueella sijaitsevia maisemallisesti, paikallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä rakennuksia ja lisätä niiden arvostusta.



Myönteinen vastaanotto


"Tekemistä on, mutta on tärkeintä, että rakennuksissa asutaan. Jos ne ovat kylmillään, ne rappeutuvat", Simo Nikupaavo sanoo. Hänellä ei ole hankkeelle erityisiä odotuksia. Hän haluaa olla omavarainen, eikä odota työapuakaan. Hän sanoo olevansa talonpoika, joka touhuaa mieluimmin itsekseen. Seuraava suurempi korjauskohde on vanha navettarakennus sisäosiltaan.

Hyvillään Simo Nikupaavo on siitä, että hanke nostaa esiin vanhojen rakennusten merkitystä. Hän on pannut myös merkille, että kiinnostus vanhoja rakennuksia kohtaan on kasvanut.

"Rakennusten omistajien kanssa keskustellaan rakennusten kunnostamisesta ja tarjotaan neuvontaa ja korjausohjeita. Hanke keskittyy rakennusten ulkoasuun, sisätiloja ei käsitellä", kertoo hankeen toinen työntekijä, taidehistorioitsija Sari Alajoki. Työ on vasta alussa, mutta vastaanotto on hänen mukaansa ollut hyvin myönteistä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämishanke alkoi Nivalan-Haapajärven seutukunnan alueella vuonna 1998. Siellä keskityttiin vaatimattomimpienkin vanhojen rakennusten inventointiin, korjaussuunnitteluun ja korjaamiseenkin tarjoamalla muun muassa työapua.

Yhtenä yhteistyökumppanina olivat työvoimaviranomaiset. Hankkeessa koulutettiin työttömiä kirvesmiehiä vanhojen rakennusten kunnostukseen.

Hankkeen lopputulokset olivat paljon odotettua laajemmat. Seutukunnan alueella inventoitiin yli 1 700 rakennusta 1600-1930-luvuilta. Kiinnostus perinteisiä korjaustapoja ja materiaaleja kohtaan oli huomattavaa.



Esimerkkejä toivotaan


Ylivieskan seutukunnassa ensimmäisen kesän aikana tehdään kenttätyötä. Tavoitteena on Sari Alajoen mukaan kartoittaa kaikki ennen vuotta 1940 valmistuneet pihapiiriin kuuluvat rakennukset. Rakennuksia inventoidaan myös omistajien yhteydenottojen perusteella.

"Rakennusten kunnon lisäksi haluamme koota myös tiedon rakennusten historiasta. Rakennukset valokuvataan, luetteloidaan ja merkitään karttaan. Tavoitteena on koota alueen rakennusperinnöstä opetuspaketti", Sari Alajoki kertoo.

"Hankkeeseen etsitään esiteltäviä korjauskohteita, joissa käytetään vanhoja korjaustapoja ja oikeaoppisia materiaaleja. Tähän tarvitsisimme yhteistyökumppaniksi oppilaitoksia, kuten Kalajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen.

Ilmoita asiavirheestä