Päättynyt mestiskausi oli raskaampi kuin koskaan aikaisemmin, koska sarja oli puristettu kuukautta normaalia lyhyempään aikaan. Esimerkiksi Hokki pelasi pahimmillaan 17 peliä 34 päivässä.
"Pojat tekevät tätä ammatikseen, mutta käytännössä ilmaiseksi. Kauden jälkeen he menevät töihin, että saavat taas pelata jääkiekkoa. Heidän juttunaan on kova asenne: mestis on viimeinen askel ennen liigaa", Hokin päävalmentaja Kai Suikkanen painottaa.
Ennen kauden alkua todettiin monella suulla, että Hokin joukkue on liian nuori. Seuran virallinen tavoite oli pääsy kahdeksan joukkoon, eikä Suikkanenkaan ulvonut kuuta taivaalta.
"Käänsimme nuoruuden voimavaraksi. Voitimme ensimmäisen ottelun vieraissa jatkoajalla ja aloimme uskoa, että homma toimii. Marraskuussa voittoputken aikana tuntui, ettei meitä pysäytä mikään. Emme olleet pelillisesti muita parempia, mutta me vain voitimme ja voitimme. Itseluottamus oli kova."
Kausi päättyi hämmästyttäviin mestaruusjuhliin: Hokki selätti Jukurit suoraan otteluvoitoin 3--0. Mestarijoukkueesta ainakin Antti Haloselle ja Antti Erkinjuntille liigasaranat narisivat, kun kaksikko teki TPS:n kanssa sopimukset.
"Jos joukkueen maha täyttyy, myös pelaajan maha täyttyy. Jos pärjäämme, niin pelaajista ollaan kiinnostuneita", Suikkanen filosofoi. Hokki aloittaa valmistautumisen seuraavaan kauteen pääsiäisen jälkeen.
"Aivan varmasti jatkamme nuorella joukkueella, jossa on monta Kainuun poikaa", Suikkanen linjaa.