Nuorten tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa huomattavasti virallisia lukuja yleisempää. Kyselytutkimuksen mukaan noin kymmenen prosenttia 12-16-vuotiaista tytöistä eli noin 6000 tyttöä vuodessa kokee seksuaalista hyväksikäyttöä tai riistoa. Viranomaisten tietoon vuonna 2004 tuli 846 hyväksikäyttöä, joista valtaosa kohdistui 13-16-vuotiaisiin tyttöihin. Ilmi tulleet tapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
"Kaikki tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole raiskauksia tai yhdyntää. Se voi olla myös seksuaalista ahdistelua tai pakottamista tai tytön kehitystasoon nähden sopimatonta toimintaa, esimerkiksi videoiden näyttämistä", Hyksin lasten ja nuorten sairaalan lääkäri Katri Makkonen kertoi lääkäripäivillä keskiviikkona.
Makkonen korosti, että vammojen ja muiden jälkien puuttuminen ei sulje pois seksuaalista hyväksikäyttöä. "Meidän omassa tutkimuksessamme 16-19 prosentilla hyväksikäytetyistä tytöistä ei ollut fyysisiä vammoja tai laboratoriolöydöksiä."
Murrosikäinen voi
vastustaa tutkimuksia
Herkässä kehitysvaiheessa olevien tyttöjen tutkiminen seksuaalisen pahoinpitelyn jälkeen on moniammatillista yhteistyötä. Fyysisen ja psyykkisen hoidon ja seurannan lisäksi nuori voi tarvita myös lastensuojelun apua.
"Murrosikäiset voivat olla hankalia, he saattavat kieltäytyä puhumasta tai käyttäytyvät provokatiivisesti. Oppositiossa olevaa nuorta on vaikea tutkia. Tyttö saattaa näyttää aikuiselta, mutta sisällä on lapsi, jolla on oikeus huolenpitoon ja suojaan. Rikostutkinnan ja siihen liittyvät haastattelut tekee poliisi, ja terveydenhuollon tehtävä on hoitaa ja olla yhteydessä lastensuojeluun", Katri Makkonen kertoi.
Hyväksikäyttö herättää tunteita myös hoitohenkilökunnassa. "Nuoren tutkiminen ja hoito vaativat ammattitaidon lisäksi kykyä rauhoittaa tilanne niin, että tutkimukset tehdään nuorta kunnioittaen. Selvityksissä on tärkeää rauhallisuus ja terveen järjen käyttö."
Nuorelle on ominaista vaikean trauman jälkeen kieltäminen, jonka avulla asia halutaan torjua.
"Jos jatkohoitoon hakeutuminen jää nuoren omalle vastuulle, todennäköisesti se ei toteudu. Hyväksikäytetylle nuorelle on järjestettävä aika lasten- tai nuorisopsykiatrille. Myös fyysistä terveyttä on seurattava ja huolehdittava, että tulehdusnäytteet otetaan asianmukaisesti."
Hyvä vanhemmuus
suojelee vaaroilta
Makkonen oli huolissaan oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin viedyistä nuorista, jotka voivat jäädä vaille tarvitsemaansa psyykkistä tukea. "Toivon, että tulevaisuudessa hoitoketju on paremmin järjestetty kuin se nyt on. Parhaiten hoito onnistuisi keskittämällä se asiaan perehtyneisiin yksiköihin. Tällaisia hoitopaikkoja nuorille ei vielä ole Suomessa, mutta järjestelmää kehitetään parhaillaan."
Nuori voi seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen kärsiä pitkään psyykkisistä ja fyysisistä oireista. Tyypillisiä ovat masennus ja ahdistuneisuus, koulupinnaaminen, syömishäiriöt ja päihteiden käyttö sekä itsetuhoinen käyttäytyminen. "Jos nuori oireilee ilman selkeää syytä, kannattaa muistaa myös seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuus."
Hyväksikäytön oireet ovat niin vaihtelevia, että vanhemmille ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita niiden tunnistamiseksi. "Tunne lapsesi. Muuta ohjetta ei voi antaa. Riittävän hyvä vanhemmuus ja kasvuympäristö suojelevat lasta joutumasta tilanteisiin, joissa uhkana on hyväksikäyttö."