Oulun muuta maata pahemmasta nuorisotyöttömyydestä on puhuttu koko 2000-luvun ajan. On teetetty selvityksiä ja aloitettu työllisyysohjelmia, mutta kärkipaikka nuorten työttömyydessä pysyy Oulussa.
Lokakuussa kaupunginjohtaja Matti Pennanen kokosi jälleen kerran eri viranomaisten, oppilaitosten ja yrittäjien edustajista työryhmän miettimään ratkaisuja työttömyysongelmaan. Oululaisnuorten erityistilanteen syyt on jo moneen kertaan todettu. Alueella syntyy muuta maata enemmän lapsia ja Oulu vetää nuoria hyvin laajalta alueelta muun muassa opiskelemaan, mutta alueella ei ole tarpeeksi nuorille sopivia töitä.
"Taustalla on tietenkin puute työpaikoista", Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen vastuualuepäällikkö Maire Mäki toteaa.
Mäki kiittelee laaja-alaisen työryhmän kokoamista, mutta muistuttaa, etteivät viranomaiset yksin voi tehdä työpaikkoja.
Hullut ideat puuttuvat
Perinteisten konstien toistelua ei enää kaivata, vaan työryhmän pohdittavaksi on toivottu jopa hulluja uusia ideoita.
"Vielä ei sellaisia ole tullut", Elinkeinoelämän keskusliiton Oulun aluepäällikkö Keijo Putkonen myöntää.
Putkonen ehdottaa Oulun seudun työpaikkojen lisäämiseksi ainakin paria asiaa.
"Miten voisi madaltaa kynnystä palkata ihmisiä töihin. Kunnissa tehdään myös paljon sellaista työtä, mitä ei itse tarvitse tehdä. Esimerkiksi päivähoidossa ja vanhusten hoidossa kasvu on voimakasta. Tämä voisi parantaa työllisyyttä."
Oulun yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketola kaivaisi aktiivisemmin esiin sellaisia työpaikkoja, joissa pärjää pienemmälläkin koulutuksella.
Maire Mäki painottaa sitä, että jokainen nuori suorittaisi vähintään ammatillisen koulutuksen. Hän myös tehostaisi oppisopimuskoulutusta. Vastavalmistuneiden työelämään siirtymistä voisi helpottaa uudenlaisilla rekrytointijärjestelmillä.
Suuri rekrytointi-tapahtuma tulossa
Tänä vuonna Oulun kaupunki käyttää noin 10 miljoonaa euroa työllistämiseen, josta yli puolet kohdistetaan nuoriin. Tällä rahalla on lisätty muun muassa työpajapaikkoja.
Työpajat, erilaiset harjoittelumahdollisuudet ja oppilaitosten ja yritysten väliset kontaktit vilahtelevat kaikkien puheissa. Draivi ESR-hankkeessa luodaan kontakteja yrityksiin, mutta myös etsitään yritysten toimintaa kehittäviä yhteistyömuotoja. Opiskelijat pääsevät tekemään oikeita töitä esimerkiksi markkinoinnissa tai tekemällä yritykselle nettisivuja.
"PK-sektorilla ei useinkaan ole varaa toteuttaa näitä töitä muuten. Ideaali olisi, että opiskelijoiden kehitystyö auttaa yritystä kasvamaan, ja se voisi ottaa jatkossa lisää työntekijöitä", projektipäällikkö Auli Kärki kertoo.
Kärki sanoo, että Oulun seudulla on tarvetta suuremmalle rekrytointi- tai kontaktitapahtumalle, joka ei keskity tietylle alalle tai vain jatkokoulutusta etsiville. Tällainen tapahtuma on suunnitteilla jo ensi vuodeksi. "Luonteva ajankohta olisi alkuvuosi", Kärki sanoo.
Keijo Putkonen tietää, että yritykset tarvitsevat erityisesti käden taitajia Oulun alueella.
"Ikärakenne on vain niin poikkeava verrattuna muuhun maahan, että näköjään millään ei kaikille tahdo olla työpaikkoja ja vääjäämättä osaajia valuu muualle", Putkonen harmittelee.
Vaikka tilastot osoittavat Oulun hankalan tilanteen jatkuneen pitkään, Maire Mäki ei suostu hyväksymään nuorisotyöttömyyttä pysyväksi ilmiöksi Oulussa. "Minusta meillä on paljon mahdollisuuksia. On sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joista yksi on ennakoiva koulutuksen suunnittelu."