Nuorten aikuisten työssä jaksamiseen tarvitaan Oulun aluetyöterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan nykyistä enemmän huomiota. Kymmenellä prosentilla nuorista, noin 30-vuotiaista työntekijöistä, on ongelmia jaksamisen suhteen.
Koko Suomeen yleistettävissä oleva tutkimus koostuu vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneistä, tutkimushetkellä 31-vuotiaista aikuisista.
"Oulu, samoin kuin pääkaupunkiseutu, on kasvukeskus, jossa tilanne on muuta Suomea parempi. Heikoin tilanne on muuttotappioisessa Pohjois-Suomessa, jossa erityisesti epävakaalla työuralla olevat nuoret aikuiset ovat tuen tarpeessa", projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi sanoo.
Yhteistyössä Oulun aluetyöterveyslaitoksen kanssa toiminut vuosina 2000-2003 toteutettavan hallituksen Työssä jaksamisen ohjelma muistuttaa työyhteisöjä, ettei hyvä työssä jaksaminen ole nuorten kohdalla itsestäänselvyys.
"Ikääntyvien työssä jaksamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota, jotta he jaksaisivat jatkaa työelämässä nykyistä pitempään. Mutta jaksaakseen myös nuoret tarvitsevat tukea sekä aikaa itselleen ja perheelleen! Nykyiset nuoret työikäiset muodostavat ryhmän, joka on tulevaisuudessa merkittävä osa työvoimasta ikääntyvien jäädessä eläkkeelle", Petäjäniemi tähdentää.
Jaksamisessa sukupuolisia eroja
Eniten jaksamisongelmia on passiivisessa työssä, jossa ei ole vaatimuksia eikä myöskään vaikutusmahdollisuuksia. Samoin ongelmia aiheuttaa stressaava työ, jossa vaatimuksia on paljon, mutta vaikutusmahdollisuuksia tuskin ollenkaan.
"Hoitotyötä usein sanotaan stressaavaksi, sillä työntekijältä vaaditaan paljon, mutta esimerkiksi sairaanhoitajat kokevat usein, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä", Petäjäniemi harmittelee.
Paras tilanne on aktiivisen työn tekijöillä, joilla on paljon vaatimuksia ja vaikutusmahdollisuuksia työssään. Tällainen työ on tutkimuksen mukaan usein asiantuntijatyötä ja työntekijät hyvin koulutettuja.
Vaikka erinomaiseen jaksamiseen hyvin tärkeinä liittyvät työntekijän oma asenne sekä työn kokeminen miellyttäväksi ja merkitykselliseksi, havaittiin tutkimuksessa myös sukupuolisia eroja.
Naisia nakertaa sosiaalisen tuen puute, kun taas miehet kokevat liian sosiaalisen tuen negatiivisena.
"Naiset tarvitsevat rakenteellisia muutoksia työelämään, miehet lähinnä kulttuurillisia muutoksia. Molempia sukupuolia kuitenkin kiusaavat epävakaat ja määräaikaiset työpätkät", Petäjäniemi tietää.
Uusi lainsäädäntö jaksamisen tukena
Vuoden 2002 alussa uudistunut työterveyslaki kiinnittää erityistä huomiota työssä jaksamiseen.
Tarkoituksena on, että työnantajat, työntekijät sekä työterveyshuolto yhdessä edistävät työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Myös työyhteisön toimintaa ja työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä tulisi edistää työuran eri vaiheissa.
Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää linjaorganisaation ja työterveyshuollon lisäksi työsuojelun toimia. Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut uudistettu työturvallisuuslaki kattaakin monia työssä jaksamiseen liittyviä ilmiöitä entistä näkyvämmällä tavalla.