OP-Pohjolan tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret suomalaiset tuntevat talousasioita heikommin kuin seniorit ja ammatinharjoittajat. Se ei ole yllätys. Rahankäytön suunnittelua alkaa yleensä pakostakin pohtia tarkemmin siinä vaiheessa, kun perustetaan perhe, viimeistään silloin, kun otetaan ensimmäinen asuntolaina.
Yllätyksenä voi sen sijaan pitää sitä, että kolmannes 18-28-vuotiaista kokee hankalaksi tiedon löytämisen oman talouden suunnittelun tueksi. Näin on siis siitä huolimatta, että kouluissa tarjoillaan taloustiedon oppeja, rahakysymykset ovat suomalaisviestimissä nostaneet näkyvyyttään ja netti on pullollaan sivustoja, jotka antavat neuvoja ja vinkkejä kukkaronhallintaan.
Onko vika siis kuitenkin siinä, miten oppi kouluissa annetaan tai miten viestimet talousjuttunsa yleisölle tarjoavat. Tätä oletusta tukee ainakin se tutkimustulos, että nuorten tärkeimpänä talousopin antajana ovat sukulaiset ja ystävät. Puolet nuoresta ikäluokasta ei tosin hyödynnä taloutensa suunnittelussa mitään eikä ketään.
Onko talousopin takominen nuorten päähän tärkeää? Kyllä niin voi sanoa. Vaikkapa koron ymmärtäminen auttaa karttamaan ylisuurten lainojen tai pikavippien ottoa. Asia liittyy yleiseen elämänhallintaan. Jos rahaongelmat eivät kaadu syliin, muukin tulevaisuuden suunnittelu on helpompaa.
Kirjanpito oman talouden menoista on meillä yhä hämmästyttävän yleistä, joskaan ei nuorimmassa ikäluokassa. Aikuistalouksistakin kirjaa pitää yli 40 prosenttia. Kyseessä on vanha, koeteltu apuneuvo. Samaan aikaan kansantalouden sankareina pidetään tosin mieluummin niitä, jotka panevat rahansa rohkeasti palamaan, ei niitä, jotka ynnäävät jokaisen senttinsä.