Syömishäiriöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Terveydenalan ammattilaisten ja Syömishäiriöliiton (Syli ry) mukaan esimerkiksi anoreksiasta kärsivät yhä nuoremmat lapset, jopa 10-11-vuotiaat koululaiset.
"Tytöt aikuistuvat yhä nuorempina. Jo ala-asteikäisenä täytyy käyttäytyä kuin nuoret naiset. Median luomat mallit ovat vahvoja, ja niitä vastaan on vaikea lähteä taistelemaan", Sylin Pohjois-Suomen aluesihteeri Tanja Tiainen toteaa.
Suomessa ei ole tilastoitu syömishäiriötä sairastavien määrää, mutta yleisesti vakavista syömishäiriöistä arvioidaan kärsivän kaksi prosenttia väestöstä.
Kiimingin Jokirannan koululla koululaisten lisääntyneisiin anoreksiatapauksiin on herätty. Ongelma on pahin 8.-9. luokkalaisten keskuudessa.
"Puolentoista vuoden aikana meillä on ollut muutama vakava anoreksiaepäily. Se on paljon silloin, kun yksikin on jo liikaa", kouluterveydenhoitaja Annakaisa Karasti sanoo.
Pojatkin kärsivät syömishäiriöistä
90 prosenttia anoreksiaa ja bulimiaa sairastavista on tyttöjä, mutta poikien määrä on noususuunnassa.
Tanja Tiaisen mukaan varsinkin hyvin nuorena alkaneista syömishäiriöistä poikien osuus on suurempi, kuin yleisesti arvellaan.
Poikien sairastumisen syyt ovat hyvin pitkälti samoja kuin tytöillä. "On ritilävatsaa ja julkkiksia esikuvina", Tiainen luettelee.
Anoreksiaa tavallisempaa pojilla on niin sanottu lihasdysmorfia (BDD), jossa henkilö pyrkii kasvattamaan lihaksensa suhteettoman suuriksi käyttäen siihen kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa.
Hiljattain uudeksi syömishäiriöksi määritelty ortoreksia, eli terveellisen ruoan pakkomielle, esiintyy anoreksiaa ja bulimiaa useammin myös miehillä.
Kokemuksia
jaetaan blogeissa
Usein anoreksiaa sairastavalla on vahva kilpailuvietti. Itseä rangaistaan, ellei kaikki mene täydellisesti.
"Joku saattaa pyrkiä lihaskunto- tai cooperintestissä kymppiin. Jos tulos jää ysiin, itseä rangaistaan sairaalloisella liikunnalla tai syömättömyydellä. Siitä lähtee hyvin nopeasti äärimmäisyyksiin menevä kierre", Annakaisa Karasti sanoo.
Omia kokemuksia jaetaan internetin päiväkirjoissa, joihin syömishäiriötä sairastavat nuoret listaavat tarkat syömisensä ja kulutuksensa. Samalla annetaan toisille vinkkejä siitä, kuinka tulla toimeen mahdollisimman vähällä ravinnolla ja mitä hoitotahoja on helpointa naruttaa.
Karastin mukaan syömishäiriöstä kärsivät nuoret ovatkin hyviä huijaamaan aikuisia.
"He pystyvät viattomin silmin kertomaan, kuinka paljon ovat päivän aikana syöneet. Blogeissa saatetaan sitten keskustella siitä, ketä terveydenhoitajaa on saanut vedettyä höplästä."
Syömishäiriöstä parantuminen kestää keskimäärin kuusi vuotta, lyhimmilläänkin 2-3 vuotta. Sen vuoksi niin Tiainen kuin Karasti toivovat lisäresursseja ennaltaehkäisyyn. Onhan syömisongelmien taustalla mielenterveyden häiriöt, joihin törmätään hyvin usein myös kouluyhteisössä.
Jokirannan koululla on huolestuttu anoreksian lisääntymisestä siinä määrin, että koululla järjestetään huhtikuussa tietopäivä syömishäiriöistä niin oppilaille kuin vanhemmille. Samanlaisia kyselyitä tulee Sylille todella paljon.
Apua Tiaisen urakkaan tuovat vapaaehtoiset, jotka ovat usein itse sairastaneet syömishäiriön.