Nuorten syö­mis­häi­riöt li­sään­ty­neet

OULU Yhä useammalla nuorella on syömishäiriöitä.

Kenelle kertoa ongelmista? Essi Taipalus (vas.), Noora Kärnä, Maija Junttila, Janne Hakkarainen ja Ville Kärkkäinen toivovat, että yläasteikäisillä olisi joku luotettava aikuinen, jolle voisi kertoa syömishäiriöistä. Vanhemmat ovat liian läheisiä, opettajat usein kiireisiä, eikä terveydenhoitajaa edes tunne, nuoret kommentoivat.
Kenelle kertoa ongelmista? Essi Taipalus (vas.), Noora Kärnä, Maija Junttila, Janne Hakkarainen ja Ville Kärkkäinen toivovat, että yläasteikäisillä olisi joku luotettava aikuinen, jolle voisi kertoa syömishäiriöistä. Vanhemmat ovat liian läheisiä, opettajat usein kiireisiä, eikä terveydenhoitajaa edes tunne, nuoret kommentoivat.
Kuva: Pekka Ala-aho


OULU
Yhä useammalla nuorella on syömishäiriöitä. Oulun Nuorten neuvolan lääkäri Ritva Kuha arvioi, että lähes joka koululuokalta löytyy syömishäiriöinen nuori. Syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja, joiden varhainen toteaminen ja aktiivinen hoito tietävät parempaa paranemista.

Syömishäiriön taudinkuvaan kuuluu kuitenkin sairauden kieltäminen, nuori ei alkuvaiheessa tunne olevansa sairas. Vaikka prinsessa Victorian anoreksia ja prinsessa Dianan bulimia olivat kaiken kansan keskustelun kohteena, läheisen sairaus saattaa jäädä alussa huomaamatta.

Oulun suurimman yläasteen Pohjankartanon tukioppilaat Maija Junttila, Noora Kärnä, Janne Hakkarainen, Ville Kärkkäinen ja Essi Taipalus tietävät kaveripiiristään useita nuoria, joilla on ongelmia syömisen kanssa. Yleinen syömättömyyden ihannointi on heidän mielestään vahvistunut nuorten keskuudessa. Muoti-ilmiön otollisinta maaperää ovat murrosikäiset peruskoulun 7.-9.-luokkalaiset.

Tukioppilaat kertovat, että monet eivät syö kouluruokailussa kuin salaattia ja leipää ilman rasvaa - osa jättää tämänkin väliin.

"Tyhmältä tuntuu, kun omalle kaverille pitää saarnata syömisestä", tukioppilaat kommentoivat. Lisäksi syömättömät nuoret eivät ystäviään kuuntele: he väittävät vain syövänsä terveellisesti.

Kaverin syömishäiriöistä kertominen vaikkapa terveydenhoitajalle on tukioppilaiden mielestä kimurantti asia. Ystävän suuttumista pelätään, joten harva nuori uskaltaa uskoutua aikuiselle.

Vanhemmat eivät lapsensa syömishäiriötä heti välttämättä huomaa, sillä kodista irtiottoa harjoitteleva murrosikäinen voi huijata syöneensä kodin ulkopuolella. Löysät vaatteet peittävät kuihtuvan vartalon.



Kaverivastuuta ja tarkkaavaisuutta


Kuusiluodon yläasteen ja lukion kouluterveydenhoitajan Arja Karttunen mukaan laihistelu on muoti-ilmiö, mutta anoreksiasta ja bulimiasta myös puhutaan enemmän. Näin tapauksiakin löydetään runsaammin.

Kouluterveydenhuollon mahdollisuudet havaita syömishäiriöiset nuoret ovat rajalliset. Terveydenhoitaja ehtii ehkä jututtaa nuorta yläasteella vain 15-vuotistarkastuksessa.

Jotta syömishäiriöistä kärsivät saisivat hoitoa ajoissa, Karttunen kehottaa nuoria kaverivastuuseen ja opettajia tarkkaavaisuuteen. Hän rohkaisee nuoria ottamaan yhteyttä aikuiseen - opettajaan, vanhempaan, terveydenhoitajaan.

Nuoren ja hänen kavereidensa on vaikeampi kuin terveydenhuollon ammattilaisten erottaa varsinainen syömishäiriö muoti-ilmiöstä. Siksi olisikin tärkeää rohkaistua puhumaan aikuiselle.

Karttusen mukaan syömishäiriöiset nuoret eivät usein halua stressata vanhempia huolillaan. "Nuorille on pitänyt todeta, ettei vanhempia tarvitse suojella."

Terveydenhoitaja voi järjestää mielialatestikyselyn, jolla masentuneita nuoria haetaan. Karttusen mukaan viime vuonna aloitettu, koeluontoinen kysely on antanut hyviä kokemuksia.

Syömishäiriöistä kärsivät alle 15-vuotiaat ohjataan hoitoon lastenpsykiatrian puolelle tai Perheneuvolaan, sitä vanhemmat ovat Nuorten neuvolan, nuorisopsykiatrian poliklinikan tai mielenterveystoimiston asiakkaita.

Suomen syömishäiriöperheiden tuen sähköpostiin tulee anonyymejä kyselyjä syömishäiriöistä jatkuvasti. Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto kertoo, että nuoren syömishäiriöstä puhuminen on perheelle aluksi todella vaikeaa. Kun nuori itse ei halua apua, hoidon alku voi olla hyvin tuskallinen niin nuorelle kuin läheisellekin. "Tilanteeseen on kuitenkin puututtava mahdollisimman aikaisin, sitä parempi on paranemisennuste", hän sanoo.

Lehto-Laiho toteaa, ettei vanhempien tule syyllistää itseään: syömishäiriöiden syyt eivät ole yksioikoisia.

Syömishäiriöperheiden tuen toiminta on keskittynyt eteläiseen Suomeen, mutta ensi vuonna suunnitelmissa on toiminnan aloittaminen myös Oulussa. Yhteydenottoja on tullut pohjoisesta niin runsaasti, että tarvetta vertaistuelle on.

Ilmoita asiavirheestä