Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Pääkirjoitus

Nuorten miesten kunto huo­let­taa

Viime vuonna jopa 40 prosenttia oululaisista miehistä jätti armeijan aloittamatta. Syynä oli useimmiten huono henkinen tai fyysinen kunto. Vakavaan huoleen on aihetta.

Viime vuonna jopa 40 prosenttia oululaisista miehistä jätti armeijan aloittamatta. Syynä oli useimmiten huono henkinen tai fyysinen kunto. Vakavaan huoleen on aihetta.

Neljä kymmenestä Oulussa kutsuntoihin osallistuneesta nuoresta miehestä jätti asepalveluksensa aloittamatta viime vuonna. Määrä on huikea. Pääesikunnan tilastojen mukaan koko valtakunnassa 20 prosenttia asevelvollisista raakattiin kutsuntatarkastuksessa. Heistä suurin osa oli C-luokkaan kuuluvia eli vapautettuja rauhan ajan palveluksesta.

Oulussa palveluksesta karsiutuneiden ryhmästä suurimman osan muodostivat ne, joiden fyysinen tai henkinen kunto arvioitiin kutsunnoissa riittämättömäksi. Vaikka tästäkin ryhmästä osa joskus palveluksen suorittaa, syvään huolestumiseen on syytä. Näin iso karsiutumisprosentti antaa aihetta vakavaan keskusteluun.

Kun Kaleva julkaisi uutisen armeijan ulkopuolelle jäävistä oululaismiehistä ja heidän suuresta määrästään, nettikeskustelu tuomitsi oitis hylkäyksen saaneet "lössyköiksi","vellihousuiksi" ja "läskimooseksiksi".

Reaktio oli odotettu. Armeijan parikymmentä vuotta sitten käyneet elivät aivan toisenlaisessa maailmassa. Yhteiskunta ei ollut niin automatisoitunut kuin tänään. Hyötyliikuntaa tuli enemmän, ja se piti kansakunnan vyötärönseudun aisoissa.

Tietokoneistuminen on muuttanut työnteon ja opiskelun täysin. Pelkästään kirjastoissa ravaamisen tarve on vähentynyt hakukoneiden tultua käyttöön, eikä juuri mitään työtä voi tehokkaasti hoitaa ilman ainakin vähäistä istumista näyttöruudun ääressä.

Siksi kutsunnoista terveyssyiden vuoksi hylättyjen nimittely ei ole reilua. Kansalaiset ovat aikansa tuotteita. Metsästä pokasahalla leipänsä ottaneet olivat fyysisesti nykyihmistä kestävämpiä. Heitä tarvittiin silloin. Nyt tarvitaan informaatioteknologian hallitsevia, ja he ovat fyysiseltä kestävyydeltään heikompia kuin isovanhempansa. Lisäksi on huomattava, että edelleen suurin osa ikäluokasta kuin ikäluokasta selviytyy asepalveluksesta komeasti.

Palveluksesta raakattuja ei pidä käsitellä vain maanpuolustuksellisena ongelmana, vaikka yleisen asevelvollisuuden uskottavuuden kannalta palvelukseen astuneiden osuuden pitäisi olla paljon lähempänä sataa prosenttia kuin nyt.

Kyse on paljon isommasta päänvaivasta. Nuoren miehen pitäisi 20 ikävuoden korvilla olla parhaassa mahdollisessa iskussa. Kun näin ei ole, on syytä ryhtyä pelkäämään, millainen kansanterveyden pommi meillä on muhimassa.

Valtakunnassa on huutava tarve pitkittää työuria, jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja saataisiin taatuksi. Siihen kuvioon ei sovi ylipainon aiheuttamiin sairauksiin kuollut tai ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle henkisistä syistä joutunut sukupolvi.

Nuorten miesten elämänhallinta ei ole kaikilta osin kohdallaan, sen voi kutsuntojen antamien tietojen perusteella todeta. Ja kun ei ole, seuraavaksi pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin.

Tarvittaisiin uusi "Pohjois-Karjala -projekti". Kohteena olisivat itäsuomalaisten ruokatottumusten sijaan parikymppiset miehet.