Jyväskylä Puolison menettämisen lisäksi nuorena leskeksi jääneet kohtaavat ongelmia käytännön elämässä ja arjen pyörittämisessä yksin.
- Naimisissa olleiden taloudellista tilannetta turvaavat perhe-eläkkeet, mutta avopuolisoilla oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole. Ongelmia voivat aiheuttaa myös yhdessä hankitut asunto- ja autolainat, ryhmänvetäjä Paula Mäkinen Jyvässeudun nuorten leskien yhdistyksestä sanoo.
Nuorena leskeksi jääneet kokevat uudistuneen holhoustoimilain hankalana.
- Nyt rahankäyttö tulee perustella maistraatille hyvinkin tarkkaan. Oman elämän päätöksiin, kuten asunnon hankkimiseen, tarvitaan maistraatin lupa. Holhoustoimilain muuttamisesta onkin tehty valituksia oikeusasiamiehelle, Mäkinen kertoo.
Jyvässeudun nuoret lesket ry. on vertaisryhmä varhain puolisonsa menettäneille. Toimintaan kuuluu muun muassa tapaamis- ja teema-iltoja, retkiä sekä aikuisten ja lasten teatteri-iltoja.
- Parhaiten yksin jäänyttä ymmärtää saman menetyksen kokenut, Mäkinen sanoo.
Vastaavia ryhmiä on yhteensä 12 eri paikkakunnalla. Myös Eläkeliitto järjestää Yhtäkkiä yksin -sopeutumisvalmennus- ja tukihenkilökursseja elämänkumppaninsa menettäneille.
Avoimuus auttaa
lasta
Aiemman surukäsityksen mukaan piti vain mennä eteenpäin ja unohtaa läheisen kuolema.
- Poismenneen ihmisen uudestaan kuoliaaksi vaikenemisen sijaan kuitenkin normaali muistelu on koettu hyväksi. Jos asiaa ei aktiivisesti ajattele, sitä ei pysty käsittelemään. Lasten kannaltakin on usein hyvä, jos vaikkapa joku sukulainen muistelee kuollutta äitiä tai isää ääneen.
- Uudemman ja avoimemman käsityksen mukaan surussa ei myöskään ole toisiaan seuraavia erillisiä vaiheita. Asia vaatii jokaiselta oman aikansa, mitään tiettyä aikaa tietylle vaiheelle ei ole olemassa. Suru ei ole sairaus, se on vain yksi ihmisen tunnetila. Jos tunteita ei olisi, elämä olisi aika kovaa, Mäkinen sanoo.
Vertaisryhmässä on myös lasten sururyhmä, jota vetää kuvataideterapeutti. Lapsi käsittelee asioita eri tavalla kuin aikuinen ja voi puhua siitä vaikka vain yhden lauseen päivässä.
- Vanhemmat voivat auttaa ja tukea lasta olemalla avoimia ja kertomalla miksi ja mihin äiti tai isä kuoli. Nämä ovat lapselle tärkeitä asioita, joita hän sitten pääsee käsittelemään esimerkiksi leikin kautta. Aikuisen ei tarvitse peittää omaa suruaan liiaksi, vaan puolisoa on lupa ikävöidä avoimesti myös lapselle, Mäkinen kuvaa.
Jyväskylään kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina noin sata puolisonsa varhain menettänyttä saamaan tietoa ja jakamaan kokemuksia valtakunnallisille nuorten leskien päiville. Lauantaina Juha Mieto kertoo omakohtaisesta menetyksestä ja kasvatustieteen professori Kaarina Määttä uuden rakastumisen ja rakkauden mahdollisuudesta.
Sunnuntaina käsitellään muun muassa holhoustoimilakia ja lesken seksuaalisuutta. Suomessa on tällä hetkellä noin 11 700 nuorta leskeä ja 15 400 vanhempansa menettänyttä lasta.