Oulu Itsemurhayritys tai muu itsetuhoinen käytös on tavallisin syy, jonka vuoksi nuori päätyy hoitoon Oysin psykiatrian klinikan nuorten teho-osastolle.
"Itsemurhavaarassa olevan nuoren on päästävä hoitoon heti eikä vasta kuukausien päästä, sillä nuoruusiälle on ominaista malttamattomuus ja impulsiivisuus ja taipumus tehdä nopeita ratkaisuja, vaikka ne olisivat lopullisia", kertoo apulaisylilääkäri Taru Mäkikyrö.
Kymmenpaikkainen teho-osasto avattiin viime vuoden huhtikuussa. Sen lisäksi psykiatrian klinikassa on kaksi osastoa pitempää sairaalahoitoa tarvitseville 13-18-vuotiaille sekä oma vuodeosasto varhaisnuorille.
Ylilääkäri Juha Moring kertoo, että ensiapu voidaan turvata kaikille tarvitseville. Nuorisopoliklinikka on auki päivisin seitsemän tuntia ja sinne voi kävellä vaikka suoraan kadulta ilman lähetettä. Poliklinikan kuormitus on kova, mutta ketään ei käännytetä luukulta.
Jos kriisi iskee illalla tai yöllä, nuori saa ensiavun psykiatrian klinikan päivystyksestä.
Jatkohoidon järjestäminen nuorille on ongelmallisempaa, sillä poliklinikalle on kuukauden jono. "Kiireellisissä tapauksissa hoito yritetään järjestää aina, vaikka hoitopaikkoja on liian vähän ja ne ovat kuormitettuja", Juha Moring kertoo.
Hän kiirehtii Oysin alueen kuntia lisäämään nuorten psykiatrista avohoitoa. "Ajokortittomat nuoret ovat riippuvaisia julkisista kulkuvälineistä. Jos nuori tulee esimerkiksi Pudasjärvellä, avohoitokäyntiin Oulussa menee kokonainen päivä. Kuntiin pitäisi saada nuorisopsykiatrista osaamista ja ihmisiä, jotka pystyvät antamaan ensiavun ja tekemään terapiaa."
Itsetuhoisuus lisääntynyt
Suljetulla osastolla hoidettujen nuorten tavallisimpia oireita itsetuhoisuuden lisäksi ovat masennus ja päihdeongelmat. Keskimääräinen hoitojakso kestää kymmenen vuorokautta. Osastolla käy paljon nuoria myös lyhyessä tarkkailussa, jonka aikana suunnitellaan jatkohoito.
"Meillä on lisäksi jatkuvasti yksi-kaksi vaikeassa tilanteessa olevaa nuorta pitkäaikaisessa hoidossa", Taru Mäkikyrö kertoo.
"Suljetulla osastolla hoidetaan vaikeimmin oirehtivia nuoria. Tällaiselta osastolta nähtynä nuorten vaikea itsetuhoisuus tuntuu lisääntyneen."
Potilaista 60-70 prosenttia tulee hajonneista perheistä. Ongelmien taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään se, että vanhemmat ovat eronneet vaan se, että erot ovat olleet hyvin hankalia.
"Meillä on tapauksia, joissa erosta on kulunut jo pitkän aikaa, mutta kumpaakaan vanhempaa ei saada yhteiseen neuvotteluun, vaikka lapsi on joutunut suljetulle osastolle ja hoito edellyttäisi yhteistyötä."
Mäkikyrön kokemuksen mukaan etenkin isiä on hankalan avioeron jälkeen saada mukaan. "Isä voi olla etäinen tai on eron jälkeen pudonnut kokonaan pois perheen yhteydestä. Jos nuoren ongelmat ovat jatkuneet pitkään, vanhemmat ovat usein niin väsyneitä, että he haluavat jättää hoitovastuun sosiaalipuolelle tai psykiatreille."
Koulukiusaamista
ja oppimisvaikeuksia
Moni nuori tulee psykiatriselle teho-osastolle sijaiskodista. Useimmat ovat eläneet varhaisen lapsuutensa epävakaissa oloissa ja kokeneet väkivaltaa ja altistuneet vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmille.
Monella itsetuhoisella nuorella on on myös pitkäaikaisia kokemuksia koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä traumoista. Kun itsetuntoa kolhitaan ja tunne omasta huonommuudesta on jatkuvaa, se haavoittaa syvästi.
Taru Mäkikyrö kertoo, että koululla on merkittävä osuus oireiden tunnistamisessa. "Tutkimukset osoittavat, että opettajat pystyvät varhaisessa vaiheessa havaitsemaan ne lapset, joilla on nuoruusiässä alttius mielenterveysongelmille. Opettajien hyvää huomiokykyä kannattaisi käyttää apuna."
Naamioitunut
masennus
Nuori voi olla itsetuhoinen, vaikka koti ja perhetaustat olisivat kunnossa eikä koulunkäyntiin näyttäisi liittyvän vaikeuksia. Normaaliin nuoruusiän kasvuun ja kehitykseen liittyy masennusta, päihdekokeiluja, impulsiivisuutta ja ärtyneisyyttä. Oireet tulevat ja menevät puuskittain, mutta jos nuorelle kertyy monia vaikeita oireita yhtä aikaa ja ne pitkittyvät, varoituskellojen pitäisi soida.
Taru Mäkikyrö huomauttaa, että nuoren oireet voivat hämätä vanhempia. Esimerkiksi masennus naamioituu usein ärtyneisyydeksi ja aggressiivisuudeksi.
"Masennuksesta hälyttää myös eristäytyminen kavereiden joukosta sekä se, ettei nuori enää saa mielihyvää mukavista asioista, joista ennen on pitänyt. Tyypillistä on myös koulusuoritusten romahtaminen tai selvä huononeminen sekä lisääntyvät poissaolot. Masentunut nuori ei yleensä jää pois koulusta päästäkseen jonnekin kavereiden kanssa tai tehdäkseen jotain hauskaa, vaan vain ollakseen yksin kotona tekemättä mitään."
Ruokahalun muutokset ja päihteiden käyttö sekä tulevaisuuden toiveiden ja näköalojen puuttuminen ovat oireita, joiden takana usein on masennus. Depressiivisyyttä ilmentää myös holtiton seksuaalinen käytös. Jos omien rajojen pitäminen ei nuorella onnistu, hän voi joutua hyväksikäytetyksi.
Pienestä riidasta viimeinen pisara
Itsemurhan tai itsemurhayrityksen syy voi vaikuttaa pieneltä ja mitättömältä, mutta taustalle on usein kasaantunut paljon suruja ja murheita. Pikku riita tai seurustelusuhteen päättyminen voi kuitenkin olla viimeinen laukaiseva tekijä.
"Taustalla on usein aiempia hylkäämiskokemuksia, jotka aktivoituessaan saattavat johtaa äkillisiin ratkaisuihin", Taru Mäkikyrö kertoo.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Mauri Marttunen Kansanterveyslaitokselta varoittaa, että nuorten itsemurhat tapahtuvat joskus ryppäissä, mikä voi johtua mallikäyttäytymisestä. "Sensaatiohakuinen ilmapiiri voi laukaista uusia itsemurhia."
Aikuisten pitäisi Marttusen mukaan auttaa nuoria ymmärtämään, että itsemurhan tehneet eivät ole kovia jätkiä eivätkä suuria sankareita, vaan pulassa olevia nuoria, jotka eivät ole löytäneet mitään muuta vaihtoehtoa.