Alle 20-vuotiaiden naisten itsemurhien määrä on kolminkertaistunut Oulun läänissä 1990-luvun alun jälkeen. Viime vuosikymmenen alkupuolella itsemurhan tehneistä nuorista seitsenän prosenttia oli naisia, mutta 2000-luvun alkuvuosina jo joka viides.
Nuorten itsemurhien lisääntyminen ei selity huumeiden ja alkoholin käytön yleistymisellä tai työttömyydellä, joita yleisesti pidetään altistavina tekijöinä. Viime vuosikymmen alkupuolella itsemurhan tehneistä nuorista 14 prosenttia oli koululaisia tai opiskelijoita, mutta tällä vuosikymmenellä peräti 64 prosenttia. Itsemurhia tehdään yleensä eniten keväällä, mutta Oulun läänin nuorilla ne painottuvat syksyyn.
Kouluttautumispaineet
näkyvät tilastoissa
"Opiskelijoilla ei näytä menevän kovin hyvin. Kouluttautumispaineet ja mielenterveyshäiriöt näkyvät tilastoissa", varoittaa oikeuspsykiatrian professori Pirkko Räsänen Oulun yliopiston psykiatrian klinikasta.
Viime vuosikymmenen alussa Oulun läänissä itsemurhan tehneistä nuorista 14 prosentilla oli tiedossa oleva mielenterveyshäiriö, mutta nyt jo noin joka kolmannella. Alkoholin osuus laukaisevana tekijänä on vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten 64 prosenttia itsemurhan tehneistä nuorista oli tekohetkellä humalassa, mutta nyt 44 prosenttia.
Tiedot ovat osa koko läänin kattavaa pitkäaikaista tutkimusprojektia, jota psykiatrian klinikka tekee yhdessä Oulun yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa.Tarkat tiedot kaikista läänin alueen itsemurhista on kerätty vuodesta 1988 alkaen. Projekti on laatuaan ainoa Suomessa ja jatkuu edelleen. Tuloksia on julkaistu useissa kansainvälisissä lehdissä.
Vuosina 1988-2002 Oulun läänin alle kaksikymmenvuotiaista nuorista 95 on tehnyt itsemurhan. Koska vuosittaiset luvut ovat kuitenkin pieniä, tutkijat tarkastelevat niitä kolmen vuoden jaksoissa.
Nuorten itsemurhat alkoivat lisääntyä 1990-luvun puolivälissä, ja nousu on jatkunut tällä vuosituhannella. Kolmen viime vuoden aikana 25 nuorta on surmannut itsensä, eli lukumääräisesti lähes puolet enemmän kuin vuosina 1988-1990.
Mielenterveyshäiriö
joka kolmannella
"Myös itsemurhan tehneiden tiedossa olevat mielenterveyshäiriöt ovat samana aikana selkeästi kaksinkertaistuneet", Pirkko Räsänen toteaa.
Tutkija Kaisa Viilo kertoo, että tiedot lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden osuudesta nuorten itsemurhissa ovat luotettavia, sillä ne perustuvat oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin.
Pirkko Räsänen pitää huolestuttavana myös sitä, että itsemurhan tehneiden nuorten keskimääräinen ikä Oulun läänissä on kymmenessä vuodessa laskenut lähes vuodella ja on nyt 17,8 vuotta. Räsäsen mukaan kaikki tiedot viittaavat siihen, että vakava masennus ja voimakkaat ahdistuneisuushäiriöt ovat siirtyneet yhä nuorempiin ikäluokkiin.
Oulun läänin aineistossa nuorimmat itsemurhan tehneet olivat 12-vuotiaita.
Räsänen painottaa nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitoa. "Nuoriin pitäisi satsata nykyistä enemmän. Jonotilanne mielenterveyshoitoon on todennäköisesti hyvin vaikea."
Kymmenen vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että nuoret itsemurhan tekijät olivat suurimmalta osin työttömiä tai työelämässä olevia moniongelmaisia miehiä tai viinaan meneviä peräkamarin poikia, mutta tämä käsitys ei enää pidä paikkaansa. Joukossa on nyt entistä enemmän nuoria koulutyttöjä ja opiskelijoita, joilla on tekohetkellä ollut tiedossa koulutus- tai opiskelupaikka ja näköaloja tulevaisuuteen.
Itsemurhat jaetaan tekotavan mukaan väkivaltaisiin, joita ovat esimerkiksi ampuminen, hirttäytyminen ja parvekkeelta hyppääminen, sekä ei-väkivaltaisiin, joita ovat itsensä surmaaminen esimerkiksi lääkkeillä tai kaasulla.
Tekotapa on viimeisimpien kymmenen vuoden aikana "pehmentynyt" ja humalan osuus vähentynyt, mikä Pirkko Räsäsen mukaan on yhteydessä nuorten tyttöjen itsemurhien lisääntymiseen. Naisilla tekotapa on harvemmin väkivaltainen.
Lääkkeiden osuus
kasvamassa
"Kymmenen vuotta sitten itsemurhan tehneistä nuorista kukaan ei ollut tekohetkellä lääkkeiden vaikutuksen alaisena, mutta nyt heitä oli 12 prosenttia. Viime vuosikymmenellä nuoret eivät myöskään surmanneet itseään lääkkeillä tai myrkyttäytymällä, mutta 2000-luvun alun tilastoissa heitä oli kahdeksan prosenttia."
"Lääkkeitä on mahdollisesti kirjoitettu näille nuorille mielenterveyshäiriön hoitoon, mutta niitä on saatettu hankkia myös ohi virallisen terveydenhuollon, päihdetarkoituksessa tai itsemurhan tekoon", Räsänen toteaa.