Nuorten arjen hyvinvointia ja mielen hallintaa haittaaviin ongelmiin on syytä puuttua varhaisessa vaiheessa.
Hukkaputken ja syrjäytymisen sijaan yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan nuorille parempaa.
Nuorten mielenterveysongelmissa viime vuosina tapahtunut kasvu näkyy niin avo- kuin laitoshoidossa. Epävarma tulevaisuus, masennus, ahdistus tai vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa voivat hoitamattomina johtaa kierteeseen, joka heijastuu syrjäytymisenä ja muina ongelmina elämässä.
Mielenterveysongelmien laajuudesta on osin ristiriitaista tietoa, sillä terveystutkimukset kertovat hyvinvoivasta nuorisosta. Kuitenkin pelkästään nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat kaksinkertaistuneet vajaassa kymmenessä vuodessa niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa (Kaleva 22.7.).
Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan varsin yleisiä. Lapsuuden perhepiiri, koulu ja ympäristö luovat olosuhteet nuoruuden ja aikuisuuden hyvinvoinnille.
Nuorten tuen tarve vaihtelee yksilökohtaisesti. Kun ahdistaa, ei uskalla kulkea bussissa tai tavata vieraita ihmisiä, on nuorta turha patistaa vain reipastumaan. Lapsuudessa koetut traumat puolestaan voivat pulpahtaa pinnalle myöhemmin mielenterveyden ongelmina ja heikentää työ- ja toimintakuntoa. Kun on hätä, silloin pitää auttaa eikä paheksua.
Riskiryhmien oireiden ja häiriöiden varhainen toteaminen ja nuorelle sopiva yksilöllinen tai ryhmässä tapahtuva valmentava ja opastava tuki ovat hyviä keinoja, kun ongelmiin halutaan pureutua varhaisessa vaiheessa ja välttää elämää haittaavien häiriöiden pitkittyminen.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkaviin mielen hallintaan ja arjen hyvinvointiin vaikuttaviin ongelmiin päästään puuttumaan, sitä parempi. Muussa tapauksessa seurauksena voi olla vuosien hukkaputki ja syrjäytyminen.
Kun vanhempien ja ystävien apu ei riitä, tarvitaan jotain muuta. Alkuun voidaan päästä esimerkiksi Oulussakin toimivan Vamos Mindset -valmennuksen kautta, joka on sosiaali- ja terveysministeriön tukema määräaikainen hanke. Tavoitteena on nuorten elämänhallinta, opintopolkujen löytäminen ja työllistyminen.
Määräaikaisten projektien ongelmana on kuitenkin se, että ne ovat väliaikaisia järjestelyjä. Erinomaista on, jos hankkeiden avulla pystytään kehittämään pysyviä järjestelmiä ja toimintamalleja.
Hyvinvointiyhteiskuntaan syntyy talouden kasvusta huolimatta koko ajan pudokkaita. Nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on Kelan tilastojen mukaan lähtenyt 2010-luvulla kasvuun. Myös sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on kasvanut.
Tiedot ovat hätkähdyttäviä. Jotain on pahasti pielessä, kun tuhansia alle 25-vuotiaita on jo työkyvyttömyyseläkkeellä.
Nuorten parissa tehtävää ennaltaehkäisevää ja ongelmiin varhaisessa vaiheessa pureutuvaa työtä on kehitettävä niin, että sitä pystytään tekemään terveys- ja sosiaalihuollon kentässä kokonaisvaltaisesti ja pysyvältä pohjalta. Nuoret ansaitsevat parempaa.