Suomalaisten nuorten hampaat ovat entistä huonommassa kunnossa. Nuorten purukalustoja vaivaa erityisesti reikiintyminen, sillä 71 prosentilla suomalaisnuorista esiintyy kariesta.
60 prosenttia nuorista kärsii hammaskivestä ja 38 prosenttia ientulehduksista.
Tulokset ilmenevät Suomen suuhygienistiliiton ja hammashygieniayritys Oral-B:n viime keväänä teettämästä internet-kyselystä. Yli tuhat 15-70-vuotiasta suomalaista vastasi kyselyyn.
"Suomalaiset nuoret tulevat häntäpäässä hampaiden terveyden osalta verrattuna muihin pohjoismaihin", Suomen suuhygienistiliiton puheenjohtaja Auli Avonius huomauttaa.
Myös kansainväliset vertailut hampaiden hoidosta puhuvat karua kieltään. Maailman terveysjärjestön eurooppalaisten koululaisten terveyttä kartoittavan kyselyn mukaan ainoastaan maltalaiset ja liettualaiset harjasivat hampaitaan suomalaisnuoria laiskemmin.
"Erityisesti hampaiden reikiintyminen yleistyy nuorten keskuudessa. Ongelmat pohjautuvat mitä tavallisimmin huonoihin hampaidenhoitorutiineihin, jolloin esimerkiksi hampaiden harjaaminen jää usealla nuorella vain yhteen kertaan päivässä", Avonius lisää.
Suositusten mukaan hampaat tulisikin harjata kahdesti päivässä: ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla.
Kattavaa tutkimusta suomalaisten hampaiden kunnosta ei ole tehty.
Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtajan Hannu Hausenin mukaan suunterveydenhuollon ammattilaisten viesti on kuitenkin se, että hampaissa on reikiä aiempaa enemmän.
"Hammashoitoloissa nähdään isompia reikiä kuin pitkään aikaan. Reikien vuoksi joudutaan antamaan juurihoitoa tai jopa poistamaan hampaita", Hausen kertoo.
1980- ja -90 -luvuilla hampaita ei jouduttu poistamaan laisinkaan karieksen vuoksi.
Suomalaisten lasten hampaat olivat kurjassa tilassa 1960- ja -70-luvuilla.
Sen jälkeen tilanne parani dramaattisesti, mutta 1990-luvun alussa hyvä kehitys pysähtyi.
"Tilanne ei ole parantunut todella pitkään aikaan, yli kymmeneen vuoteen", Hausen harmittelee.
Hausenin ratkaisu ongelmaan on se, että hampaat pitäisi harjata tarpeeksi usein ja tarpeeksi hyvin.
"Alkava reikä pystytään pysäyttämään, jos sen pinta saadaan pysymään täysin puhtaana", Hausen kertoo.
Hänen mielestään myös suomalaisten ruokailutottumukset pitäisi miettiä uusiksi.
"Lohturuuat ovat hiipineet suomalaisten arkeen. Karkit ja limsat tulisi palauttaa takaisin juhlaan. Joka päivä ei ole karkkipäivä", Hausen muistuttaa.